Mitä lastensuojelun asiakkaat toivovat?
Lastensuojelua ja sosiaalityötä tutkitaan usein negatiivisen kautta vaikeuksia painottaen. Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä on raikas poikkeus säännöstä. Siinä näkökulmaa on käännetty epäonnistumisista onnistumisiin.
Millaiset tekijät liitetään lastensuojelutyössä ja lapsiperheiden sosiaalityössä onnistumiseen? Metropolian tutkijat kysyivät asiaa asiakkailta ja heidän läheisiltään, alan työntekijöiltä sekä palveluista vastaavilta johtajilta ja päättäjiltä.
Tietoa koottiin edelliskeväänä nettikyselyllä, johon saatiin 69 vastausta. Johtoa ja päätöksentekijöitä haastateltiin viime syksynä seitsemässä kunta- ja kuntayhtymäorganisaatiossa.
Keskeiset onnistumisen ehdot kuvattiin hyvin samanlaisiksi vastaajaryhmästä riippumatta. Johtoajatuksena on luottamus: jotta tuen tarpeisiin löydetään toimivia ratkaisuja, tarvitaan luottamuksellinen, avoin ja läpinäkyvä työskentelysuhde lapsen, perheen ja sosiaalityöntekijöiden välille.
Lastensuojeluperhe kaipaa jatkuvuutta
Asiakkaat ja läheiset korostivat vastauksissaan jatkuvuutta oman työntekijän kanssa. Kokemus tasa-arvoisesta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta edistää asiakkaan osallisuutta ja luo edellytykset löytää yhdessä juuri hänelle sopivia ratkaisuja.
Työntekijän tulee luottaa näkemykseen, joka asiakkaalla on omasta tilanteestaan. Asiakkaana olevaa lasta, nuorta ja vanhempaa pitäisi tukea ongelmien jäsentämisessä ja heidän omien voimavarojensa käytössä.
Tuen tulee olla teoreettisesti perusteltavissa mutta silti konkreettista ja käytännön esimerkkeihin perustuvaa tyyliin: miten voin toimia siinä ja siinä arjen tilanteessa toisin.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä kaipaa vahvoja rakenteita
Sosiaalityöntekijät kaipasivat työskentelyn tueksi vahvoja rakenteita niin organisaation kuin lainsäädännönkin tasolla. Nykyinen palvelurakenne on heidän mielestään niin jäykkä ja byrokraattinen, ettei asiakaslähtöinen työskentelytapa aina toteudu.
Kiire, suuret asiakasmäärät ja liian pieni henkilöstömäärä uhkaavat työntekijöiden mukaan sekä asiakkaiden oikeutta saada tarvitsemiaan palveluita että työntekijöiden hyvinvointia. Organisaatioon halutaan lisää työvoimaa ja asiakasmääriin laissa määritelty enimmäisraja. Myös säännöllisen täydennyskoulutuksen ja erikoistumiskoulutusten tärkeyttä korostettiin.
Päättäjien ja johtajien tuntuma siitä, mitä asiakastyössä onnistuminen vaatii, muistuttaa paljon työntekijöiden näkemystä asiasta. Henkilöstön saatavuutta parannetaan pitämällä työolosuhteet sellaisina, että työpaikan vetovoima säilyy. Henkilöstön pysyvyyteen taas vaikutetaan huolehtimalla osaamisesta, kohtuullistamalla asiakasmääriä ja kehittämällä asiakastyötä.
