Mitä kuuluu, Viialan yhtenäiskoulu?
Uudessa Viialan yhtenäiskoulussa on perinteiset luokkahuoneet, mutta myös moderneja ratkaisuja, kuten mahdollisuus yhdistää ruokala, esiintymislava ja musiikkiluokka yhdeksi tilaksi. Rehtori Jenni Ristimäki ja luokanopettaja Teppo Vanhatalo ovat silmin nähden tyytyväisiä uuteen koulurakennukseen.
Viialan yhtenäiskoululla vieraat ottaa vastaan iloisesti hymyilevä uusi rehtori Jenni Ristimäki. Hän pääsi aloittamaan rehtoripestinsä kirjaimellisesti puhtaassa koulussa, kun keltatiilinen jykevä uudisrakennus vihittiin käyttöön elokuussa 2023.
Tunnelma on nyt aivan toinen kuin edellisellä Viialan visiitillä toukokuussa 2018, jolloin osa oppilaista opiskeli sisäilmaongelmaisessa yläkoulurakennuksessa ja loput oli siroteltu seitsemään paikkaan väistötiloihin, osa naapurikunnan puolelle. Aiempi juttu on luettavissa verkkosivuillamme.
Syyslukukauden 2018 alkaessa tilanne parani, kun oppilaille valmistui väliaikainen parakkikoulu.
Nykyisen koulun rakentaminen alkoi syksyllä 2021. Se nousi aivan vanhan yläkoulurakennuksen viereen. Yläkoulua ei enää ole, sen paikalla on alakoululaisten piha keinuineen ja kiipeilytelineineen.
Elämää kylälle
Viialan kylälle uusi koulu on ollut merkkitapaus. Viime syksyn Avoimien ovien -päivässä kyläläisiä kävi jatkuvana virtana tutustumassa uusiin tiloihin.
– Siellä oli paljon pieniä lapsia vanhempineen katsomassa tulevaa koulua, Ristimäki kertoo.
Oppilasmäärä on ylittänyt kaikki ennusteet.
Uusi koulu on tuonut kylälle uutta elämää. Homekoulujen vuoksi paikkakunnalta poismuuttaneiden lapsiperheiden tilalle on tullut uusia. Oppilasmäärä on ylittänyt kaikki ennusteet. Arvioidun 650 oppilaan sijaan koulussa on nyt 750 lasta ja nuorta.
Iltaisinkin koululla on elämää. Nuorisotoimi valtaa pääaulan ja sen viereiset tilat iltakuuden jälkeen. Kaupunginvaltuusto on pitänyt kokouksiaan ruokalassa. Illalla käytäville kantautuu luokista musiikkiopiston oppilaiden harjoitusten ääniä.
Suuri satsaus
Reilun 16 000 asukkaan Akaalle satsaus uuteen kouluun on ollut iso. Hinta kohosi kaikkiaan noin 25 miljoonaan euroon.
– Ilman homehistoriaa poliitikot olisivat varmaan tyytyneet vaatimattomampaan ratkaisuun. Nyt meidän koulumme on Pirkanmaan ensimmäinen Joutsenmerkki-koulu (ncc.fi). Sisäilmakysymykset huomioitiin suunnittelussa, rakentamisessa ja materiaaleissa, apulaisrehtori Kimmo Metsberg kertoo.
Syntyi Pirkanmaan ensimmäinen Joutsenmerkki-koulu!
Tahtoa löytyi myös koulun henkilökunnalta. Etenkin Metsberg ja luokanopettaja Teppo Vanhatalo tekivät ison työn osallistuessaan suunnitteluun ja viedessään eteenpäin henkilökunnan ääntä.
Vanhatalo säästi kaupungille kymmeniä tuhansia euroja suunnittelemalla teknisen työn luokkien sisustuksen, asentamalla omin käsin hyllyt ja työkaluseinät sekä laittamalla laitteet ja koneet käyttökuntoon.
”Kouluun on mukava tulla”
Myös oppilaat saivat vaikuttaa uuteen kouluunsa. He pääsivät ideoimaan värimaailmaa ja sisustusta. Toiveista läpi menivät esimerkiksi kolmionmuotoiset pulpetit, aulatilojen sohvat ja pingispöytä.
– Kyllä tänne on mukavampi aamulla tulla kuin parakkikouluun. Se oli niin ankea. Ei siellä ollut oikein mitään, yhdeksäsluokkalainen Iivari Niemi tiivistää.
Riina Jaakkola (vas.), Joanna Saarinen, Fanny Gratschew ja Sanni Mäkinen iloitsevat uudesta koulusta.
Lue edellinen juttu!
Meillä on iso ongelma, homeiset koulut
Kommentit (0)