Milli & Abe: Koko perhe vloggaa
Ruudulle pelmahtaa nuori pariskunta, joka hymyilee leveästi kameralle. Parin taajaan pulputtavaa puhetta ryydittävät naurahdukset ja englanninkieliset huudahdukset. Välillä nopeissa leikkauksissa vilahtavat pariskunnan pienet lapset ja näkymät yhdysvaltalaisen Salt Lake Cityn lähiöstä ja jylhistä vuorimaisemista.
Suomen ensimmäisiksi perhevloggaajiksi itseään kutsuvat Milli ja Abe ovat vauhdissa.
Let’s go and conquer the world!
– Let’s go and conquer the world! Milli hihkaisee maailmanvalloitusterveiset perheen automatkaa esittelevällä videolla.
Pirteä pariskunta jakaa nettikansaa. Keskustelupalstojen ja videoiden kommenttien perusteella Milliä ja Abea sekä rakastetaan että vihataan.
Parissa vuodessa kaksikko on onnistunut luomaan ympärilleen melkoisen fanijoukon. Pariskunnan YouTube-tilillä on hieman yli 80 000 tilaajaa. Yksittäisten videoiden katselukerrat vaihtelevat vajaasta kymmenestä tuhannesta satoihin tuhansiin. Seuraajat kommentoivat videoita ihastellen ja kannustaen.
Toisaalta myös netin ilkeät kielet ovat löytäneet vlogin eli videoblogin. Keskustelupalstoilla parin elämää ruoditaan välillä varsin pahansuovasti.
Ihaillun ja inhotun videoblogin takana on suomalainen Silvennoisen perhe. Milli eli Mia, 24, opiskelee Oulun yliopistossa lääkäriksi ja on tehnyt myös joogaopettajan töitä. Abe, 29, puolestaan on kirjoilla Oulun ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelylinjalla. Päähenkilöitä vlogissa ovat myös perheen lapset: Ephraim, 2, ja Eden-vauva.
Vähintään sivuosaroolissa on perheen nykyinen kotiseutu, Salt Lake Cityn alue Utahin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Perhe muutti Atlantin toiselle puolelle esikoisen ollessa muutaman viikon ikäinen. Matkalle vetivät Aben sosiaalisen median vaihto-opinnot paikallisessa opinahjossa.
Synnytys vesialtaassa
Synnyttävä Milli hymyilee vesialtaassa perheen olohuoneessa. Kätilö viilentää lempeästi hänen otsaansa kostealla pyyhkeellä. Vauva syntyy ja pääsee onnesta haukkovan äidin syliin. Taustalla soi seesteinen piano. Kaunis kotisynnytys kertoo videon otsikko.
Silvennoiset ovat jakaneet elämäänsä YouTubessa varsin avoimesti. Kaikkien katsottavaksi ovat tallentuneet paitsi perheen molempien lasten kotisynnytykset myös tarina Millin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Millin masennus alkoi pian Yhdysvaltoihin muuton jälkeen. Alku uudessa vieraassa maassa oli äitiyttä harjoittelevalle nuorelle naiselle vaikeaa.
– Ennen vauvaa olin aika urasuuntautunut ja suorituskeskeinen. Kotona oleminen tuntui vieraalta. Otin myös liian paljon tekemistä itselleni. Aluksi asuimme kaukaisten tuttujen kellariasunnossa, josta maksoimme vuokraa siten, että tein kotitöitä ja hoidin perheen lapsia. Se oli liikaa, kun synnytyksestä oli kulunut vain muutama viikko, Milli muistelee.
Lopulta kaikki tuntui Millistä raskaalta. Hän oli epävarma, väsynyt ja kiukkuinen. Ärräpäitäkin lenteli.
– Vähitellen elämä alkoi kuitenkin helpottaa. Löysimme uuden kodin, ja amerikkalaisten arkiset rutiinit ja tavat alkoivat käydä tutuiksi. Ystäviäkin löytyi, Milli kertaa.
Huonoja päiviä ei tallenneta
Aivan kaikkea Silvennoisten arjesta katsojat eivät kuitenkaan näe.
– Jokin raja pitää olla. En kuvaisi esimerkiksi lapsia, kun heillä on huono päivä tai he eivät vain halua tulla kuvatuiksi. Ephraim osaa jo itse kieltäytyä, jos ei halua. Myöskään juttua pottatreeneistä ei meidän vlogissa tulla näkemään. Ei mitään, mikä nolaa tai satuttaa, Milli listaa.
– Ei huonoa päivää halua jakaa. Silloin kamerat jäävät, ja soitan kaverille. Kun on iloa ilmassa, kamerakin tulee mukaan, Abe summaa.
Myös vlogin aihepiiri rajaa postausten eli videoiden sisältöä. Esimerkiksi kommentit Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta eivät sovi perhevlogin pirtaan. Abe kertoo pariskunnan jakavan kanavalla ennemmin vinkkejä lapsiperheille kuin jotakin aatetta.
Myöskään uskontoaan pariskunta ei aio nostaa somessa erityisesti esille, vaikka se heidän elämäänsä olennaisesti kuuluukin. Silvennoiset ovat mormoneja eli Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseniä. Perhe käy sunnuntaisin kirkossa ja pyhäkoulussa. Iltarukoukset Ephraimin kanssa kuuluvat päivittäisiin rutiineihin.
– Emme uskoamme salailekaan. Kirkkomme on vilahtanut Edenin nimiäisistä ja siunaamisesta tehdyllä videolla, Abe sanoo.
– Varmaa on, ettemme ala saarnata ja tuputtaa uskontoa. Se on jokaisen henkilökohtainen juttu, Milli pohtii.
Somevalmennusta lapsille
Touhukas Ephraim ja iloisesti hymyilevä Eden ovat mukana lähes jokaisella videolla. Lasten osallistuminen ei ollut Abelle ja Millille itsestäänselvyys, vaan pariskunta on miettinyt paljon lasten kuvaamista sekä julkisen ja yksityisen rajaa.
Varsin pian he päätyivät kuitenkin ottamaan lapset mukaan. Pariskunta totesi, että olisi hullua, jos perhekeskeisellä kanavalla ei näkyisi lapsia.
– Pohdimme myös, miten lapset ovat olleet mukana kautta aikain mediassa. Heitä näkyy television uutisissa, miksei sitten vlogissa? Mehän kontrolloimme, mitä julkaisemme. Emme kuvaa lapsia nolosti tai ikävästi, Abe pohtii.
Myös tulevaisuus ja lasten suhtautuminen kuvauksiin on pohdituttanut.
– Ihmiset ovat kysyneet, että mitä jos lapsia jossain vaiheessa kiusataan videoiden takia. Eräs ystäväni totesi tähän, että onko kiusaaminen silloin videoinnin vika – vai pitäisikö miettiä, millainen on se yhteiskunta, jossa kiusataan tuollaisen takia, Milli sanoo.
Abe ajattelee, että kuvaukset ja julkaiseminen ovat myös keino valmentaa lapsia somen maailmaan. Kuvausten lomassa voi opettaa, millaisten asioiden ja kuvien julkaisu on soveliasta ja millaisten ei.
– Some tulee aina vain olennaisemmaksi osaksi lasten ja nuorten elämää. Kun Ephraim on kymmenvuotias, hänellä ja kaikilla hänen kavereillaan lienee kännykät ja someprofiilit. Silloin emme pysty enää kontrolloimaan, mitä lapsi julkaisee, Abe pohtii.
Vihapuhe satuttaa
Somen huonoja puolia pariskunta on saanut jo tuta. Nettikiusaajat ovat löytäneet tiensä pariskunnan vlogiin.
– Kanavamme spämmifiltteri on hyyyvin pitkä ja kasvaa koko ajan. Suomen kielessä kirosanoja piisaa ja taivutusmuotoja on paljon. Haluamme rajata kuran ja loan kommenteista pois. Jos joku haluaa antaa asiallista negatiivista palautetta, sen kyllä luemme, Abe kertoo.
Milli tunnustaa käyneensä lukemassa keskustelupalstojen kommentteja, kun ystävä kehotti katsomaan, mitä heistä oikein kirjoitetaan.
– Ei olisi pitänyt lukea. Minulle tuli siitä fyysisesti paha olo. Joku kirjoitti, että laittaisi aseen ohimolleen, jos olisi minä. Mietin, miten ihmiset, jotka eivät edes tunne meitä, kirjoittavat niin myrkyllisesti. Kyllä tuommoiset jäävät muutamaksi päiväksi mieleen jäytämään, Milli äimistelee.
Palautteesta vihaviestejä on kuitenkin vain murto-osa.
Eroon kamerapelosta
Videobloggaamisen kaksikko aloitti vain muutama viikko ennen esikoisensa syntymää.
– Abella oli oma YouTube-kanava ennestään ja hän ehdotteli koko ajan, että perustetaan kanava yhdessä. Minä en innostunut. Lapsuudenperheessäni ei ollut videokameraa, enkä ole koskaan tykännyt olla kameran edessä. Koulukuvatkaan eivät onnistuneet, Milli selittää.
– Lopulta keksin, että Millin yhdysvaltalaisella kaverilla on perhevlogi. Sen avulla sain Millin houkuteltua tähän. Sovimme, että ensin harjoitellaan kameran edessä kuukauden ajan. Ne vanhat videot on niin noloja… Itkettää melkein, kun on siinä kameran edessä, eikä keksi mitään sanottavaa, Abe naurahtaa.
Pontimena uudelle harrastukselle oli myös Millin, Aben ja muutaman viikon ikäisen Ephraimin muutto valtameren taa. Ajatuksena oli, että sukulaiset ja ystävät voisivat seurata perheen kuulumisia vlogista.
– Minulle yksi motiivi oli myös esiintymis- ja kamerapelon voittaminen. Pelko onkin helpottanut, mutta vieläkin jännitän ihan hirveästi, kun puhun yksin kameralle. Saatan elehtiä ja nauraa vähän hermostuneesti, Milli kertoo.
Jännityksestä huolimatta Milli on vastikään perustanut toisenkin vlogin. Voimatar-kanavallaan hän käsittelee etenkin naisten hyvinvointia: ruokavaliota, treenaamista ja mielen hyvinvointia.
Iloa ja vertaistukea
Nykyään Millillä ja Abella on monia syitä julkaista videoita elämästään. He saavat paljon palautetta: katsojat kertovat ammentavansa iloa ja innoitusta postauksista, ja monet nuoret seuraavat mielellään lasten elämää.
Pariskunta tähdentääkin, että videoillaan he ovat halunneet näyttää, ettei elämä lopu lasten saamiseen. Perheellinenkin voi toteuttaa unelmiaan.
Toisaalta he ovat koettaneet vakuuttaa, että vaikeinakin hetkinä elämä kantaa.
– Synnytyksen jälkeistä masennusta käsittelevän videon jälkeen sain paljon kommentteja saman kokeneilta äideiltä. Video oli heille kuin vertaistukea. On hienoa, jos voimme näin auttaa, Milli selittää.
Abe tähdentää, että he eivät kuitenkaan kuvittele olevansa terapeutteja.
– Joskus itsemurhaa miettivät ottavat meihin yhteyttä. Silloin emme oikein voi muuta kuin tsempata ja ohjata ammattilaisten pakeille. Meillä ei ole osaamista tuollaiseen työhön, Abe sanoo.
Entä raha? Vloggaajat saavat mainostuloja YouTubesta, ja monet yritykset tarjoavat tavaroita ja palkkioita näkyvyyttä vastaan.
Milliä kysymys naurattaa.
– Ei tällä rikastu. Taannoisella videolla maistelimme erikoisia hedelmiä. Mainostuloilla saimme hedelmien hinnan katettua, Milli konkretisoi.
Silvennoisetkin ovat saaneet yrityksiltä yhteistyötarjouksia. Pariskunta laskeskelee, että yhden käden sormet riittävät, kun laskee heidän hyväksymiensä kaupallisten yhteistöiden määrää.
– En voisi esitellä tuotetta, joka ei sovi maailmankuvaani enkä pukea päälleni mainosmielessä vaatteita, joista en pidä, Milli päättää.
Pari videota viikossa
Ideoita videoihinsa pariskunta ammentaa arjestaan, uuden asuinmaan tapojen ihmettelystä ja heille tärkeistä aiheista. Vanhemmuuteen, parisuhteeseen, synnytykseen ja äitiyteen liittyvät teemat toistuvat videoissa.
– Saamme paljon ideoita myös seuraajilta. Monet kysyvät, voisitteko postata tästä tai tuosta aiheesta, Milli kertoo.
Videoita syntyy viikossa tavallisesti yksi tai kaksi ja yleensä niillä on jonkinlainen löyhä käsikirjoitus.
– Kirjaan ajatuksia ylös etenkin sellaisia videoita varten, joissa puhun yksin, Milli sanoo.
Vlogia tehdään niin kauan kuin se tuntuu hyvältä.
Yhden videon leikkaaminen ja käsittely vievät Abelta kuudesta kahdeksaan tuntia. Kuvaustunteja ei lasketa, koska kamera kulkee muutenkin mukana.
– Millin mielestä vähempikin käsittely riittäisi, mutten oikein osaa olla viilaamatta, koska kuvaan ja teen videoita myös työkseni, Abe selittää.
Pariskunta kertoo elävänsä viikko ja kuukausi kerrallaan. Tämänhetkinen suunnitelma on, että Milli palaa lääketieteen opintojen pariin Ouluun ensi vuonna.
– Vlogia aiomme tehdä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Somessa olemme varmasti aina jollain tapaa mukana, Abe aprikoi.
Tutustu vlogiin Youtubessa: Milli&Abe
5 vinkkiä perhevloggausta harkitsevalle
- Mieti, miksi ja mistä haluat vlogata! Mikä on sinun viestisi katsojille?
- Luo omat rajat! Pohdi, mitä haluat jakaa julkisesti ja mitä et.
- Harjoittele! Kameralle puhuminen saattaa aluksi tuntua oudolta ja vieraalta. Kannattaakin ensin harjoitella niin, ettei julkaise videoita. Tämä voi auttaa tottumaan ajatukseen vloggaamisesta.
- Pidä hauskaa! Nauti videoiden tekemisestä ja muistojen tallentamisesta!
- Muista kuka olet! Internetissä nimettömänä kirjoittavan on helppo laukoa mitä sattuu ihmisistä ja asioista, joista ei tiedä mitään. Älä välitä mahdollisista ilkeistä kommenteista: Sinä olet huippu ja sinua tarvitaan!
Lue myös: YouTube teki Mikael Hertellistä alias Deatasta staran
Lue myös: Tubetähti Tuure Boelius tahtoo olla esikuva
Lue myös: Vloggaaja Pinkku Pinsku on sometähti