Mikä on tärkeintä hyvässä vanhemmuudessa?
Kysyimme Kaikille eväät elämään -ohjelmassa 1 001 suomalaiselta, mitä he pitävät tärkeimpinä asioina hyvässä vanhemmuudessa.
Vaihtoehtoja oli seitsemän, ja vastaaja sai valita niistä kolme tärkeimpänä pitämäänsä. Vastausvaihtoehdot eivät suinkaan kattaneet kaikkia vanhemmuuden ulottuvuuksia – eivät välttämättä edes niitä tärkeimpiä. Niistä on kuitenkin mahdollista tulkita, millaisia asioita suomalaiset vanhemmuudessa arvostavat.
Kokosimme tulokset oheiseen infograafiin, josta selviävät myös erot vastaajien sukupuolen ja iän mukaan.
Etukäteen olin ajatellut, että vain harva valitsisi kolmen tärkeimmän asian joukkoon sen, että vanhempi antaa esimerkkiä työnteosta ja ahkeruudesta. Tuumasin, että jos jotkut sen valitsisivat, niin erityisesti vanhemmat vastaajat.
Kuinka väärässä olinkaan! Vaihtoehto oli toiseksi suosituin: sen valitsi lähes kaksi kolmesta vastaajasta. Kaiken lisäksi niin tekivät selkeästi useammin alle kolmekymppiset kuin yli 65-vuotiaat.
Ammattilaisilla erilaiset painotukset
Mutta jos tuloksista löytyi yllätyksiä, niin eritoten mielenkiintoista on vertailu lastensuojelun ammattilaisten vastausten ja koko kyselyn eli ”kansan” vastausten välillä. Kysyimme nimittäin saman asian myös Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Turussa. Siellä kyselyyn vastasi 243 seminaarivierasta, joista valtaosa oli lastensuojelun ammattilaisia. Vastaukset on koottu palkkikaavioon alla.
Ammattilaisista vain 30 prosenttia valitsi vaihtoehdon ”esimerkin antaminen työnteosta ja ahkeruudesta” eli he arvostavat sitä selkeästi ”kansaa” vähemmän. Yksi selitys tähän voi olla se, etteivät työnteko ja ahkeruus ole asioita, joita ammattilaiset nostavat perheiden kanssa työskennellessään esiin. Sen sijaan he korostavat varmasti vanhemmille terveiden elämäntapojen (liikunta ja ruokavalio), tärkeiden taitojen (lukeminen) opettelua sekä päihteettömyyttä.
Mutta miksi yhteisten ruokahetkien valintaosuus on ammattilaisilla lähes kaksinkertainen ”kansaan” verrattuna? Ammattilaiset liittänevät yhteisiin ruokahetkiin muutakin kuin pelkän syömisen, esimerkiksi terveellisen ruokavalion opettelun tai perheen yhteisen ajan.
Sen sijaan ruutuajan rajoittamista eivät pidä tärkeänä ammattilaiset eikä “kansa”. Ammattilaisille ovat kuitenkin tuttuja tilanteet, joissa mobiililaite korvaa vanhemmuutta tai lapsi saa liikaa ärsykkeitä runsaan ruutuajan vuoksi. Halutaanko tämän kysymyksen yhteydessä korostaa digitaitojen opettelun tärkeyttä ja välttää näin ruutuajan rajoittamisvaihtoehdon valitsemista?
Mikä sitten vanhemmuudessa on tärkeintä?
Monelle ammattilaiselle kysymykseen vastaamisen teki vaikeaksi se, ettei vastausvaihtoehtona ollut rakkautta ja hellyyttä, huolenpitoa, perustarpeista huolehtimista tai muita vastaavia vanhemmuuden tärkeimpiä asioita. Niiden ongelmana on kuitenkin konkretian puute.
Valitsemamme vastausvaihtoehdot sisälsivät sen sijaan monessa kohtaa kaksi puolta. Tarkoittaako esimerkin antaminen työnteosta ja ahkeruudesta sitä, että aikuinen on paljon poissa kotoa? Onko ruutuajan rajoittaminen lapsen digitaitojen opettelun kieltämistä? Tarkoittaako päihteettömyys sitä, ettei vanhempi voi ottaa saunakaljaa?
Valinnat kertovat hyvin siitä, millaisia painotuksia ihmiset hyvälle vanhemmuudelle antavat. Huomiona voi todeta ainakin sen, että perinteisistä arvoista työ ja ahkeruus ovat edelleen voimissaan. Sen sijaan kieltoja ja rajoituksia ei pidetä tärkeimpinä asioina hyvässä vanhemmuudessa.
Kirjoitus ja infograafi perustuu Kaikille eväät elämään -ohjelman Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn, jonka perusjoukkona olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Kysely toteutettiin tutkimushaastatteluilla syksyllä 2018 ja siihen vastasi 1 001 henkilöä. Tuloksista on julkaistu myös raportti Elinkustannukset vai elämänhallinta?, jonka voi ladata Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuilta.
