Lastenkoti Jalava voitti Arjen sankarit -palkinnon

Toinen koti. Se lastenkoti Jalava (tasalapa.fi) on Jarmo Laitiselle. Hän on toiminut Jalavan kasvatusjohtajana sen perustamisesta lähtien eli jo 23 vuotta. Laitisella oli alusta asti ajatus luoda Jalavasta kodinomainen paikka, jossa aikuisilla ja sen myötä myös lapsilla on hyvä olla.

– Kun työyhteisössä on hyvä meininki, työ tapahtuu melkein kuin itsestään. Jalava ei ole paikka, jossa käydään töissä, vaan siellä eletään toista kotia.

Laitinen oivalsi asian Jalavan alkuaikoina, jolloin työntekijät tekivät työtä muutaman päivän jaksoissa ja viettivät Jalavassa pitkiä aikoja. Vaikka työajat ovat vuosien varrella muuttuneet, Laitinen on pitänyt kiinni perusajatuksestaan, joka on kantanut hedelmää.

Jalavassa työskentelee Laitisen lisäksi seitsemän aikuista. Lastensuojelutyö on raskasta ja haastavaa, minkä vuoksi työntekijöitä on vaikea saada ja vaihtuvuus alalla on yleistä. Kaukana kaikesta sijaitsevaan Jalavaankaan ei ole helppo löytää uutta työvoimaa, mutta he, jotka tulevat, myös pysyvät.

– Työ lasten parissa vaatii aikaa, sitoutuneisuutta ja aitoutta. Tätä ei voi tehdä jonkin työminän takaa, vaan pitää olla oma, aito itsensä. Meillä kodinomaisuutta luodaan riisumalla työminät ja välttämällä työasioista puhumista. Me olemme lapsille aikuisia, ja Jalava on Jalava.

Tärkeintä aito välittäminen ja läsnäolo

Honkilahdella Satakunnassa sijaitseva lastenkoti Jalava on kuuden peruskouluikäisen koti. He ovat kaikki pitkäaikaisessa sijoituksessa ja useimmat heistä asuvat Jalavassa, kunnes muuttavat omilleen. Nuorimmat lapset ovat olleet saapuessaan kuusivuotiaita, ja pisimmillään Jalavassa on asuttu parikymppiseksi. Lapset tulevat Jalavaan eri teitä: osa suoraan kotoa tai sijoitusperheestä, osa muista lastenkodeista.

Lastenkotiin sijoitettavilla lapsilla voi olla taustalla monenlaista kaltoinkohtelua, mikä saattaa näkyä esimerkiksi käytöshäiriöinä ja vaikeutena luottaa aikuisiin.

Jarmo Laitinen ei usko taikatemppuihin vaan aitoon välittämiseen ja läsnäoloon. Lapset tarvitsevat hänen mukaansa ennen kaikkea aikuisten arvostavaa läsnäoloa, rinnalla elämistä hyvinä ja vaikeina aikoina sekä korjaavia kokemuksia. Näin heille syntyy aito tunne siitä, että he ovat ainutlaatuisia ja että heistä välitetään ja tykätään.

– Me emme tee mitään ihmeellistä. Teemme ihmissuhdetyötä, jonka perusajatus on yksinkertainen: olla läsnä ja olemassa sekä hyvinä että vaikeina aikoina ja myös sijoituksen jälkeen, jos lapsi niin haluaa. Lapsille korostamme sitä, että he ovat meille tärkeitä, vaikka tekisivät mitä, emmekä hylkää heitä koskaan.

Työ lasten parissa ei ole Laitisen mukaan vuosien varrella muuttunut, mutta maailma ympärillä on. Se luo omat haasteensa. Miten luoda suhde lapseen, saada hänet lähelle ja tarjota korjaavia kokemuksia, kun joutuu kamppailemaan huomiosta älylaitteiden ja ruutujen kanssa?

– Ennen pelattiin paljon jalkapalloa, eikä siihen tarvinnut ketään innostaa. Nyt pitää keksiä hokkuspokkustemppuja, että lapset saa innostumaan ja lähtemään jonnekin. Lapset tarvitsevat vuorovaikutusta ja välittämistä, mutta miten tarjota sitä, jos he ovat huoneissaan ja selaavat laitteitaan.

Ihan tavallista elämää

Jalavassa eletään ihan tavallista elämää, katsotaan elokuvia ja laitetaan ruokaa. Lapset käyvät kavereillaan ja kutsuvat heitä yökylään. Retkeillään lähelle ja kauas. Käydään uimassa ja saunomassa, luontoretkillä ja joskus myös ulkomaanmatkoilla.

– Yritämme olla ihan tavallinen koti ja siksi pidämme matalaa profiilia. Kun ei muillakaan tavallisilla kodeilla ole nettisivuja eivätkä ne esittele käyttämiään kasvatusperiaatteita, niin emme mekään.

Tavalliseen elämään kuuluvat myös haasteet, erimielisyydet ja riidat. Jarmo Laitinen pitää tärkeänä, että lapset näkevät, että aikuisetkin voivat olla väsyneitä, kiukkuisia, heikkoja ja tehdä virheitä.

– Sitä se aitous on. Emme me ole mitään virheettömiä superihmisiä. Välillä menee ihan päin seiniä, mutta se lisää aitoutta, kun on lupa tehdä virheitä. Sellaisessa ilmapiirissä kaikki uskaltavat yrittää ja tehdä parhaansa.

Jalava perustettiin 23 vuotta sitten, eikä sieltä ole lähtenyt hatkaan yksikään lapsi.

Jalavassa viihdytään. Siitä kertoo muun muassa se, ettei Jalavasta ole 23 vuoden aikana kukaan lähtenyt hatkareissulle. Se on poikkeuksellista, sillä Laitisen käsityksen mukaan hatkaaminen on muissa laitoksissa yleistä. Jalavasta ei ole myöskään vaihdettu toiseen sijaishuoltopaikkaan.

– Jotain me ilmeisesti teemme oikein. Lasten luottamus ja kokemus siitä, että he ovat arvokkaita ja tärkeitä syntyy hiljalleen pienissä murusissa. Mutta kun sitä tehdään vuosia, se kantaa usein hedelmää.

Joskus työ näkyy vasta vuosien päästä, ja joissakin tapauksissa mikään määrä rakkautta, välittämistä ja läsnäoloa ei riitä. Se on Laitisen mukaan vain hyväksyttävä.

– Vaikka välittämistä ja tykkäämistä kaadettaisiin ämpärillä kymmenen vuotta ja saadaan hyviä ihmissuhteita muodostumaan, siitä huolimatta lapsi voi lähteä keskeneräisenä maailmalle.

Suhde jatkuu sijoituksen jälkeenkin

On tärkeää, että suhde lapseen säilyy sijoituksen jälkeenkin, jos lapsi niin haluaa. Lapselle viestitään alusta asti, etteivät Jalavan aikuiset häviä hänen elämästään vaan yhteyttä voidaan pitää vielä silloinkin, kun lapsi on kasvanut aikuiseksi ja elää omillaan.

– Siihen ei jälkihuollon paperia tarvita, että voin olla nuoreen tai jo aikuiseksi kasvaneeseen yhteydessä. Yhteys on merkittävä, vaikka se olisi hyvinkin ohkainen. Sillä voi olla iso merkitys, että lapsi kokee sijoituksen jälkeenkin olevansa tärkeä. Hän huomaa, että aikuiset toimivat niin kuin ovat kymmenen vuotta hokeneet. Kaikki se keskeneräinenkin voi vielä kasvaa lapsen sisällä, kun hän tietää, että hänellä on joku, joka välittää.

Laitinen on huolissaan siitä, miten hyvinvointialueilla huolehditaan jatkossa jatkuvuudesta ja pysyvyydestä. Monilla alueilla näyttää olevan erikseen sijoitusaikainen sosiaalityöntekijä ja jälkihuollon sosiaalityöntekijä. Lapselle tuttu sosiaalityöntekijä voi siis vaihtua herkässä vaiheessa.

– Pahimmassa tapauksessa uusi sosiaalityöntekijä ei näe meidän kymmenen vuoden ajan tekemällemme työlle mitään arvoa. Hän voi olla yhtäkkiä sitä mieltä, että toinen sosiaaliohjaaja pystyy tekemään samalla tavalla jälkihuoltoa kuin mekin, mikä ei ole meidän näkemyksemme mukaista. Meillä yhteys säilytetään jälkihuollon jälkeenkin.

Lapsi on oman tilanteensa asiantuntija

Jalavan lapsilähtöinen työ saa arvostusta myös talon ulkopuolelta. Se palkittiin lokakuussa lastensuojelun Arjen sankarit -palkinnolla (lskl.fi).

Kilpailu toteutettiin yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton (lskl.fi) ja Huoltaja-säätiön (huoltaja-saatio.fi) kanssa. Arjen sankareiden teemana oli tänä vuonna vaikuttavuus.

Palkintoraadin perusteluissa nostetaan esiin muun muassa se, että Jalavassa eletään elämää yhdessä, rakastetaan, välitetään ja luodaan elämänmittaisia suhteita lapsiin.

Kiitosta saa myös jatkuva työntekijöiden kehittyminen, turvallinen ja pitkäaikainen tiimi, yhteistyökykyisyys sekä ratkaisulähtöisyys, jonka mukaan lapsi on oman tilanteensa asiantuntija. Kun kuunnellaan lapsen ajatuksia ja ratkaisuehdotuksia tilanteisiin, hän oppii ratkaisemaan asioitaan itse.

”Tilipäivä on vasta silloin, kun keskustelet entisen sijoitetun kanssa menneistä ja hän kiittelee menneistä.”

Jarmo Laitinen on otettu palkinnosta ja siitä, että tunnustus tulee yksinkertaisesta työstä. Palkitsevinta on, kun näkee koko sijoituksen kaaren siitä hetkestä, kun lapsi tulee taloon, elää hänen kanssaan vuosia ja on hänen kanssaan tekemisissä vielä sijoituksen jälkeenkin.

– Tilipäivä on vasta silloin, kun keskustelet entisen sijoitetun kanssa menneistä ja hän kiittelee siitä, että olet ollut tukena ja lähellä. Se on saanut minut pysymään työssä ja antanut sen ymmärryksen, että tätä pitää tehdä lasten ja itsensä vuoksi.

Hyvä lukija,

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi