Kun vanhempi ei tunnista tunteitaan…

…hän ei osaa nähdä vauvaa tuntevana ja ajattelevana yksilönä.

Aleksitymia tarkoittaa kirjaimellisesti ”ei sanoja tunteille”. Ongelma ulottuu kuitenkin sanojen taakse: aleksityymisellä henkilöllä on vaikeuksia tunnistaa omia tunteitaan. Myös kyky ymmärtää ja käsitellä muiden ihmisten tunteita sekä kyky empatiaan ovat kehittyneet heikosti.

Ei siis mikään ihme, että aleksitymialla on yhteys vanhemman heikompaan varhaisen kiintymisen kokemukseen ja kielteisempään tunneilmaisuun vauvaa hoivatessa.

Hanna Ahrnbergin väitöstutkimuksen mukaan aleksitymia liittyy myös vanhemman heikompaan mentalisaatiokykyyn eli taitoon nähdä vauva tuntevana ja ajattelevana yksilönä.

Tunteilla on vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa niin suuri merkitys, että vanhempien aleksitymian luulisi olevan houkutteleva tutkimuskohde. Ahrnbergin mukaan sitä on kuitenkin tutkittu toistaiseksi hyvin vähän – eikä juuri lainkaan isien osalta. Väitös sisältääkin uutta tietoa erityisesti aleksityymisten isien vanhemmuudesta.

Osana laajaa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta (utu.fi) toteutettu väitöskirjatutkimus osoitti, että aleksityymisille piirteille ominaiset tunnesäätelyn vaikeudet todella ovat yhteydessä varhaisen vanhemmuuden laatuun. Tutkimuksen vuosina 2011–2015 tehtyihin kyselyihin vastasi kaikkiaan yli 5 000 isää ja äitiä.

Vanhemman vaikeutta kokea erityistä tunnesidettä vauvaan selittivät äideillä tunteiden tunnistamisen haasteet ja isillä sekä tunteiden tunnistamisen että niiden ilmaisemisen vaikeus.

Vanhemmilla, joilla korostui erityisesti vaikeus ilmaista tunteitaan, oli enemmän haasteita vastata oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla vauvan tarpeisiin.

Taipumus ulkokohtaiseen ajatteluun oli yhteydessä kielteisempään tunneilmaisuun vauvaa hoivatessa.

Aleksityymisten äitien raportoima mentalisaatiokyky ja varhaisen kiintymisen kokeminen oli isien raportoimaa voimakkaampaa. Erityisesti aleksityymisten isien tunnetaitoja ja varhaista vanhemmuutta olisikin Ahrnbergin mukaan hyvä tukea vauvavuonna nykyistä enemmän. Tämä ei välttämättä suju itsestään, sillä palvelujärjestelmä keskittyy edelleen pitkälti äitiyteen.

Aleksitymian kehittymiseen vaikuttavat lapsuuden varhaisten kokemusten lisäksi perintötekijät ja neurobiologiset ominaisuudet. Kokonaisuus on hyvin monimutkainen, mikä vaikeuttaa aleksitymian ja varhaisen vanhemmuuden välisten vaikutusmekanismien selvittämistä.

Aleksitymia voidaan kuitenkin tunnistaa. Ahrnbergin mielestä siihen liittyvien piirteiden seulontaa kannattaisi harkita neuvolakäynneillä osana riskiperheiden tunnistamista.

Ahrnbergin väitös Alexithymic traits and early parenting – parental reflective functioning, postpartum bonding and caregiving behaviour. FinnBrain Birth Cohort Study (pdf) tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Antti Vanas

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä. 

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi