Hyppää sisältöön

Kiusaaminen ennakoi väkivaltarikollisuutta

Turun yliopiston tutkimuksessa kiusatuksi joutuminen ei ollut yhteydessä lisääntyneeseen väkivaltarikollisuuden riskiin. Kiusaamisen uhriksi päätyminen liittyi pikemminkin sosiaalisiin vaikeuksiin sekä lapsena että aikuisena.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Pixabay/Raka C.
Kiusaaminen ennakoi väkivaltarikollisuutta

Kiusaaminen alakouluiässä ennakoi tavallista korkeampaa riskiä syyllistyä väkivaltarikokseen aikuisena, kertoo Turun yliopiston tutkimus (springer.com). Tulos pätee sekä tyttöihin että poikiin.

Lapsilla, jotka kiusasivat toisia usein 8–9 vuoden iässä, on kohonnut väkivaltarikollisuuden riski. Usein kiusaavien poikien riski tehdä vakava väkivaltarikos – esim. henkirikos tai törkeä pahoinpitely – oli lähes kolminkertainen verrattuna poikiin, jotka eivät kiusanneet lainkaan.

Usein kiusaavilla tytöillä ja pojilla riski syyllistyä myöhemmin väkivaltarikoksiin oli suurempi verrattuna niihin lapsiin, jotka eivät kiusanneet lainkaan. Usein kiusaavilla pojilla riski oli kohonnut myös verrattuna lapsiin, jotka kiusasivat joskus.

Tulokset ovat peräisin Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kansallinen syntymäkohorttitutkimuksesta, joka perustuu vuonna 1989 kerättyyn koko maan kattavaan epidemiologiseen aineistoon.

Osallistujat olivat aineiston keräyshetkellä 8–9-vuotiaita. Tieto kaikista osallistujiin kohdistuvista väkivaltarikosepäilyistä kerättiin poliisirekisteristä osallistujien ollessa 30–31-vuotiaita. Tutkimukseen osallistui yli 5 400 henkilöä.

Mielenterveyden edistäminen ehkäisee kiusaamista. 

Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään lapsuusiän psykososiaalisten ongelmien yhteyttä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin, päihdeongelmiin, kuolleisuuteen, itsetuhoisuuteen, rikollisuuteen, elämänhallintaan ja syrjäytymiseen.

Osallistujien sosioekonominen tausta ja mahdollinen lapsuusiän psyykkinen oireisto otettiin tutkimuksessa huomioon. Yhteys kiusaamisen ja väkivaltarikollisuuden välillä säilyi vanhempien koulutustasosta, perheen rakenteesta ja mahdollisesta lapsuusiän psyykkisestä oireistosta riippumatta.

Vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyminen liittyi miehillä vahvasti usein toistuvaan kiusaamiseen lapsena. Tulos heikkeni, kun lapsuusiän psykopatologiset piirteet otettiin huomioon.

Havainto kuitenkin osoittaa, että psykopatologiset piirteet vaikuttavat vahvasti kiusaamisen esiintyvyyteen. Tutkijoiden mukaan mielenterveyden edistämisestä tulee tehdä kiinteä osa kiusaamisen ehkäisyä.

Joissakin tutkimuksissa on esitetty myös kiusaamisen uhriksi joutumisen enteilevän myöhempää väkivaltarikollisuutta. Kouluammuskelujakin on selitetty väittämällä niitä kiusaamisen uhrien kostoksi.

Turun yliopiston tutkimuksessa kiusatuksi joutuminen ei ollut yhteydessä lisääntyneeseen väkivaltarikollisuuden riskiin. Kiusaamisen uhriksi päätyminen liittyi pikemminkin sosiaalisiin vaikeuksiin sekä lapsena että aikuisena.

Tutkimusartikkeli Bullying at 8 years and violent offenses by 31 years: the Finnish nationwide 1981 birth cohort study (springer.com) julkaistiin viime keväänä European Child & Adolescent Psychiatry -tiedelehdessä.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.