Ankkuri-toiminta tähtää rikoskierteen katkaisemiseen
Ankkuri-toiminta tähtää nuoren syrjäytymisen ehkäisyyn ja rikoskierteen katkaisemiseen ennen rikosoikeudellisen iän alkamista eli ennen 15-vuotissyntymäpäivää (ankkuritoiminta.fi). Ankkurissa tavataan lapsia, jotka ovat näpistelleet tai muuten oireilleet.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaaliohjaaja Mari Viljasjärvi toimii nuorten oikeusedustajana Vantaan pääpoliisiasemalla. Hän valvoo lapsen edun toteutumista rikosprosessissa, joka yltää kuulustelusta käräjäoikeuteen, joskus jopa hovioikeuteen asti.
Jotta nuori ei päätyisi tekemään rikoksia, Viljasjärvi korostaa varhaisen vaikuttamisen tarpeellisuutta.
– Jo koulussa pitäisi kertoa lapsille ymmärrettävästi rikosoikeudellisesta vastuusta ja korvausvastuusta. Yksi vakava hölmöily voi estää nuorelta pääsyn vaikkapa hänen haaveilemaansa poliisikouluun.
Palveluita pitäisi saada oikea-aikaisesti. Mielenterveysongelmista kärsivä ei voi odottaa kuukausia hoitoon pääsyä.
Oikeudessa joka viikko
Ankkuri-tapaamisessa täytetään suostumuslomake, koska tietoja tarvitsevat monen alan ammattilaiset.
Itä-Uudenmaan poliisin Ankkuriin (ankkuritoiminta.fi) kuuluvat hyvinvointialueen sosiaalitoimen edustaja, ennalta estävän toiminnan poliisi, erityisnuorisotyöntekijä ja terveydenhoitaja.
– Joskus ihmiset suhtautuvat epäluuloisesti lastensuojeluun ja poliisiin. Jos asiaa on jo selvitelty esimerkiksi koulussa, nuori voi kokea taakaksi, kun asiaa selvitetään monessa paikassa, vaikka tarkoitus on saada nuorelle oikea-aikaista tukea, sanoo Mari Viljasjärvi.
Hän istuu käräjäoikeudessa lähes joka viikko ja arvostaa Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden nuorten päiviä, jotka järjestetään joka kuukausi. Silloin käsitellään vain alaikäisten asioita. Nuorten asioihin erikoistuneet syyttäjät ja puheenjohtajat suosivat kasvatuksellista otetta: loppulausunnon antaja puhuttaa nuoren tiukasti.
Esimerkiksi lieviin pahoinpitelyihin Viljasjärvi suosittaa vapaaehtoista sovittelua. Hän pitää tärkeänä, että väkivaltaa käyttänyt nuori kohtaisi kasvokkain ihmisen, jolle on aiheuttanut vahinkoa. Se voi tehota Viljasjärven mukaan paremmin kuin oikeudessa annettu seuraamus.
– Varsinkin ensimmäistä kertaa törttöilleen nuoren tilanne olisi viisainta hoitaa ilman raskasta viranomaisverkkoa.
Ankkuri-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen: jos nuori tai huoltajat eivät siihen halua osallistua, toiminta ei etene.
– On aina hyvä merkki, jos huoltajat ovat kiinnostuneita lapsestaan. Jos he myös ottavat avun vastaan, sekin on hyvää vanhemmuutta.
Monet tutkimukset osoittavat, että yksikin turvallinen aikuinen – vaikkapa opettaja, sosiaalityöntekijä tai sukulainen – voi ratkaisevasti parantaa nuoren elämää.
– Nuoret voivat yleensä hyvin, vaikka kasvuprosessiin kuuluu myös hölmöilyjä ja kokeiluja kaveriporukassa. Tärkeintä on ottaa opikseen.
Terveisiä lainsäätäjille
Lainsäädäntö pyrkii suojaamaan alaikäisiä, mutta Mari Viljasjärveä askarruttaa tiedonkulun yksisuuntaisuus. Sosiaalitoimi ei voi ilman osapuolten suostumusta antaa lapsen tietoja esimerkiksi koululle.
– Jos laki sallisi laajemman yhteistyön lastensuojeluasioissa, lapsi saisi aiemmin apua, kun tietojenvaihto onnistuisi.
Viime vuosina etenkin nuorten tekemät väkivaltaiset ryöstöt ovat yleistyneet. Viljasjärvi arvioi, että näitä selittävät ainakin televisiosarjat ja podcastit, joissa ihannoidaan rikollisten elämää. Annetaan kuva paljosta rahasta ja muusta kivasta.
– Kerromme asiakkaille, että rikollisten maailma on ennemmin sairauksia, velkojen perintää, väkivaltaa, itsensä myymistä ja muuta ikävää.
”Jos laki sallisi laajemman yhteistyön lastensuojeluasioissa, lapsi saisi aiemmin apua.”
Rikosten mainostamisen riskeistä Viljasjärvi päätyy myös lainsäädäntöön kritisoimalla tuomioiden niputtamista. Jos moneen rikokseen syyllistynyt tuomitaan vain pahimmasta ja muut teot annetaan anteeksi, voi se suunnata joitakin nuoria rikollisuuteen.
Viljasjärvestä rikosprosessit ovat usein myös liian hitaita. Hän korjaisi ongelman lisäämällä poliisin rahoitusta.
– Esitutkinnan kesto vaikuttaa siihen, miten nopeasti asia on käräjäoikeudessa. Viitenä oikeusedustajavuotenani asian käsittely on kestänyt usein yli vuoden, mikä on varsinkin nuorelle kohtuutonta.
Yhä yli vuoden rikosprosessi
Esitutkintaa ja rikosprosessia koskeva lainsäädäntö edellyttää, että rikosasia on käsiteltävä kiireellisesti (ilman tarkkaa kestoa), jos rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias. Tuomioistuimessa pääkäsittely on aloitettava 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta, jos rikoksesta on säädetty ankarampi rangaistus kuin kuusi kuukautta vankeutta.
Rikosasia on 1.10.2023 alkaen käsiteltävä kiireellisesti myös, jos esimerkiksi seksuaali- tai väkivaltarikoksen uhri on alle 18-vuotias (valtioneuvosto.fi). Tällöinkin pääkäsittely on aloitettava 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta.
Valtioneuvoston vuonna 2021 tilaaman tutkimuksen (valtioneuvosto.fi) mukaan vuosina 2014–2019 rikosprosessi lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä piteni 19 kuukaudesta yli 23 kuukauteen.
– Useimmiten esitutkinta ja syyteharkinta vievät rikosprosessista eniten aikaa, lisäksi rikosasioiden luonne vaihtelee. Siksi myös alaikäistä koskeva rikosprosessi voi yhä kestää yli vuoden, erityisasiantuntija Katja Repo oikeusministeriöstä kommentoi.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)