Ilona, 15: ”Aikuiset eivät ajattele ilmastokriisiä yhtä vahvasti kuin nuoret”

Ilona Möttölä näkee tulevaisuudessa sekä toivoa että pelkoa ja ahdistusta. Hän opiskelee peruskoulun 9. luokalla Helsingissä.

– Toivoa tuovat ilmastotoimet sekä se, että sotiin ja konflikteihin neuvotellaan ratkaisuja.

Möttölä seuraa uutisia ja puhuu niistä vanhempiensa kanssa. Myös monet ystävät haluavat keskustella politiikasta.

Tällä hetkellä ahdistusta aiheuttaa esimerkiksi Yhdysvaltojen tilanne; se, kuinka demokraattinen valtio on monessa asiassa ottanut takapakkia viime vuosina. Möttölä mainitsee ihmisoikeusloukkaukset ja maahanmuuttajien rajut karkotukset. Jos näin voi käydä Yhdysvalloissa, voisiko niin käydä myös Suomessa?

– On tosi pelottavaa ajatella, että karkotetut maahanmuuttajat ovat ihan tavallisia ihmisiä, joilla pitäisi olla samat oikeudet kuin muillakin. He kutsuvat Yhdysvaltoja kodikseen, ja se elämä riistetään heiltä.

Möttölä on huolissaan suunnasta, johon naisen asema on menossa.

Möttölä seuraa myös naisten tilannetta Afganistanissa ja on huolissaan siitä, mihin suuntaan naisen asema on menossa globaalisti. Möttölästä tuntuu, etteivät aikuiset ajattele tasa-arvokysymyksiä tai ilmastokriisiä yhtä vahvasti kuin nuoret, joiden tulevaisuuteen ilmastonmuutos tulee eittämättä vaikuttamaan.

Möttölä tuntee vahvasti, että asioihin voi vaikuttaa.

– Tiedostan saaneeni vaikuttamiseen hyvät lähtökohdat kotoa ja koulusta.

Siksi hän haluaa olla äänessä myös muiden puolesta.

Kaksi vuotta sitten Möttölä haki mukaan Planin lastenhallitukseen, johon kuuluu noin kaksikymmentä 11–18-vuotiasta nuorta eri puolelta Suomea. Nuoret pääsevät vaikuttamaan lapsen oikeuksien ja tasa-arvon toteutumiseen maailmassa.

Erityisen ylpeä Möttölä on menkkamarssista, jota hän on ollut Lastenhallituksessa järjestämässä.

– Se oli mielenosoitus menstruoinnista ja siihen liittyvistä oikeuksista ja terveydestä. Aluksi aiheesta puhuminen tuntui aralta ja nololtakin, mutta kun pääsin puhumaan Eduskuntatalon edessä, uskalsin avata suuni.

Möttölä kokee, että nuorten asema Suomessa on ihan hyvä. Samalla häntä harmittaa, että juuri nyt, kun hänellä olisi asioista paljon sanottavaa, viesti ei välttämättä mene perille.

– Haluaisin jo äänestää. Ymmärrän, miksi ikäraja on 18 vuotta, mutta pelottaa, mitä ehtii tapahtua ennen kuin olen täysi-ikäinen.

Mitä tehdä, jos ilmastokriisi ahdistaa?

Lääkäri Hanna Rintala on työskennellyt erityisesti ilmastoon ja ympäristöön liittyvien tunteiden kanssa pian kuusi vuotta. Hän tietää, että ilmastokriisi ja luontokato vaikuttavat merkittävästi nuorten näkemyksiin maapallon tulevaisuudesta.

Rintala sanoo, että aikuisten on yhdessä kyettävä luomaan uskoa siihen, että kaikille hyvä, kestävä elämä on mahdollinen. Samaan aikaan heidän on vaadittava itseltään ja päättäjiltä aktiivista toimintaa tilanteen ratkaisemiseksi.

– Pitkällä tähtäimellä nuoria auttaa eniten, jos aikuiset pystyvät välittämään aidon turvan tunteen ja uskon siihen, että meissä on yhdessä tarpeeksi voimaa tehdä muutoksia silloinkin, kun ne vaativat epämieluisia asioita.

Rintala kehottaa ottamaan lapset ja nuoret pelottomasti mukaan muutokseen. Kuluttamisen ja kiihkeän harrastusrumban voi ainakin aika ajoin vaihtaa keskusteluun siitä, mikä meille on elämässä oikeasti tärkeää, kuten perhe, luonto, ihmissuhteet.

Aktiivinen, yhteisöllinen toiminta ympäristön hyväksi tukee tutkitusti mielenterveyttä ja auttaa ahdistukseen.

– Käsiemme ulottuvilla on paljon hyvää, vaikka luopuisimme yksilökeskeisestä, jatkuvasta eteenpäin ja laajemmalle menevästä elämäntavasta. Olemme erkaantuneet yhteisöllisestä toiminnasta ja unohtaneet, miten paljon hyvinvointia se tuottaa. Meidän pitäisi oppia toimimaan niiden asioiden eteen, joita koemme merkityksellisiksi.

 

Teksti Elisa Miinin