Siirry sisältöön
Lastensuojelu

Sami Luoto kehitti päiväkoteihin puheeksi ottamisen mallin

11.01.2021 Tuija Siljamäki Maria Vilja

Piirretty kuva, jossa on keskellä lapsi. Hänen käsistään pitää päiväkodin kasvattaja, sekä oletettavasti isä, jolla on kantorepussa pienempi lapsi ja sylissä vauva.

Pari pientä kysymystä päiväkodissa voi pudottaa kiven vanhemman sydämeltä. Vanhempien jaksamisen tukeminen varhain on usein paras keino parantaa lasten hyvinvointia.

Päiväkodissa huomataan, että Marilla, 3, on usein likaiset vaatteet päällään ja hänen ihonsa on rikki. Vaihtovaatteita ei tytöllä mukana ole.

Huolta herättävät myös sisarukset Päivi, 4, ja Tomi, 6. Veli pitää huolta pikkusiskostaan, ja he säikähtävät kohtuuttomasti, jos vaikkapa maitolasi kaatuu vahingossa.

Miten tällaiset asiat voisi ottaa puheeksi lasten huoltajien kanssa? Helppoa se ei ole.

Lastensuojelulain mukaan päiväkodeilla on kuitenkin velvollisuus puuttua huolta herättäviin asioihin.

Huoltajat ovat valmiimpia kertomaan perheen tilanteesta päiväkodin tutussa ympäristössä.

Lietolaisen päiväkoti Jokilaakson johtaja Sami Luoto on työskennellyt sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijänä että varhaiskasvatuksen opettajana ja pyrkinyt kehittämään yhteistyötä näiden alojen välillä lähes koko työuransa. Hänen kehittämänsä puheeksi ottamisen malli otettiin syksyllä 2020 käyttöön monissa päiväkodeissa ja kouluissa.

Lastensuojelutyössä näin, mitä voi tapahtua, kun apua ei ole saatu ajoissa. Aina on perheitä, jotka tarvitsevat raskaampia lastensuojelun toimia, mutta ajattelin silloin usein, että voi kunpa tämäkin perhe olisi saanut ajoissa apua! Yhteistyökuvioita pitäisi rakentaa jo paljon ennen kuin huoli on herännyt ja tilanne päällä.

Varhaisen puuttumisen konkreettiset keinot

Sami Luodon mielestä varhaisesta puuttumisesta on puhuttu viime vuosina paljon ympäripyöreästi, mutta konkreettiset keinot ovat loistaneet poissaolollaan.

Meillä on paljon tutkimusnäyttöä siitä, miten monet ongelmat kiusaamisesta lähtien näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa. Lapsi viettää päiväkodissa monta tuntia päivässä, joten muutokset hänessä näkyvät täällä heti. Koska näemme huoltajia päivittäin, varhaisen puuttumisen menetelmät pitäisi tuoda tänne päiväkotiin. Meillä on arvokas mahdollisuus auttaa heti.

Lastensuojelun Keskusliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Kaisu Muurosen mukaan varhaiskasvatuksesta tulee huomattavasti vähemmän lastensuojeluilmoituksia kuin koulusta tai terveydenhuollosta.

Koetaanko, ettei osaaminen riitä? Vai eikö uskalleta? Jos ilmoitus tehdään, saadaanko tietää, miten asia etenee? Johtikohan se mihinkään? Olisi hyvä käytäntö, että ilmoittajataho voisi olla mukana prosessissa, sanoo Muuronen.

Ei saa piiloutua vaitiolovelvollisuuden taakse

Sami Luoto on samaa mieltä: niin lastensuojelussa kuin varhaiskasvatuksessakin on pitkään turhaan piilouduttu vaitiolovelvollisuuden taakse.

Jos otetaan perheet mukaan keskusteluun, toimijoiden välillä voidaan tehdä avoimesti yhteistyötä. Lukuisat perheet ovat itse kertoneet päiväkodissa tukiperheestä tai perhetyön asiakkuudesta sen jälkeen, kun malli otettiin käyttöön. Ennen sitä ne eivät sellaisesta kertoneet. Nyt päiväkodeissa tiedetään perheiden tilanteesta aivan toisella tavalla.

Puheeksi ottamisen malli on yksinkertainen

Sami Luodon kehittämä puheeksi ottamisen malli on helppo ja yksinkertainen. Siihen kuuluu 34 kysymystä, jotka tehdään varhaiskasvatus- tai oppimissuunnitelman yhteydessä, sekä tiivis henkilökunnan koulutuspaketti.

Varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä varhaiskasvatuksen opettajat tapaavat kaikkia vanhempia. Perinteisesti suunnitelmassa käydään läpi vain pedagogisia asioita, mutta miksei siinä yhteydessä voisi kysyä myös lapsen vahvuuksista ja perheen hyvinvoinnista?

Kaikilta vanhemmilta kysytään samat kysymykset joka kerta.

Emme lähde tonkimaan kenenkään ongelmia, vaan tarkoitus on osoittaa, että näistä asioista on luonnollista keskustella ja että vanhemmat voivat näistä kertoa. Jos haluamme todella auttaa ja muuttaa asioita, meidän täytyy tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa.

Kaisu Muurosen mukaan varhaiskasvatuksessa on usein vaikeampi ottaa puheeksi vanhemmuuteen liittyviä asioita kuin lapsen kehitystä, mutta selkeästi sovittu toimintamalli auttaa vaikeidenkin asioiden esiin nostamisessa.

Mitä tapahtuu puheeksi ottamisen jälkeen?

Kun lapsi siirtyy päiväkodin jälkeen kouluun, yhteys vanhempiin ohentuu. Yhteydenpitovälineeksi tulee Wilma. Päiväkoti on saattanut kannatella uupunutta vanhempaa, mutta kun lapsi lähtee kouluun, perhe jääkin tyhjän päälle. Sami Luoto puhuu vääränlaisesta kannattelusta.

Jo aiemmin olisi tarvittu myös muuta ammatillista tukea esimerkiksi perheneuvolasta tai lastensuojelusta. Siksi päiväkodeissa pitäisi opetella ajattelemaan myös tulevaisuuden näkökulmasta.

Luoto panee toivonsa perhekeskuksiin, joissa sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, varhaiskasvatus ja perusopetus toimisivat yhteistyössä.

Kun on opeteltu juttelemaan vanhempien kanssa asioista avoimesti, on helppo ehdottaa vaikkapa perhetyöntekijän tapaamista. Perhekeskusajattelussa on otettu monissa kunnissa isoja loikkia, mutta olen huolissani niistä kunnista, joissa ollaan alkumetreillä. Näiden asioiden pitäisi olla kunnossa joka kolkassa maata!

Kaisu Muurosen mukaan sovitut toimintamallit siitä, mitä tapahtuu puheeksi ottamisen jälkeen, tulee olla valmiina. Pitää tietää, millaista tukea perheille on tarjolla, ja mihin perheet ohjataan.

Jos ammattilaisella ei ole tietoa palveluista, se haittaa puheeksi ottamista.

Liedossa tähän on jo kehitetty vastaukseksi niin sanottu ”palveluviuhka”, josta löytyvät helposti kaikki Liedon palvelut. Siinä kerrotaan tiiviisti, millaista apua mistäkin voi saada.

Vääriä käsityksiä lastensuojelusta

Kaisu Muurosen mielestä perheen kriiseihin liittyy edelleen turhaan häpeää, joka voi vaikeuttaa ongelmista puhumista:

Lastensuojeluilmoitukseenkin liittyy monenlaisia pelkoja. Tarvitsisimme positiivisempaa puhetta lastensuojelusta. Lastensuojelun tavoitteena on perheen auttaminen ja lapsen hyvinvoinnin turvaaminen. Vaikka kuinka tuettaisiin lasta mutta ei vanhempaa, työ ei voi olla kovin vaikuttavaa. Siksi toimijoitten välistä yhteistyötä pitäisi vahvistaa.

Sami Luoto tietää hyvin, että vanhempien keskuudessa esiintyy ennakkoluuloja lastensuojelua kohtaan.

Kun lapsi siirtyy kouluun, yhteys vanhempiin ohentuu.

Meidän on tehtävä selväksi, ettei lastensuojelu tarkoita samaa kuin huostaanotto. Huostaanotto on vasta viimeinen keino, jota ennen voidaan tehdä paljon. Osa kulttuurin muutosta on se, että opetellaan keskustelemaan. Opitaan kysymään, miten perhe jaksaa. Voitaisiinko yhdessä miettiä, tarvitseeko perheenne jotain apua? Samalla luottamus kasvaa.

Liedon päiväkodeissa pelättiin etukäteen vanhempien reaktiota, kun uusi puheeksi ottamisen malli otettiin käyttöön. Mutta vastaanotto olikin niin positiivinen, että jopa Luoto yllättyi.

Keskustelulipas aukesi. Vanhemmat ovat kiitollisena kertoneet asioista. Monelle perheelle on jo mietitty ja löydetty apua. Vanhemmat haluavat kertoa asioistaan yllättävän avoimesti, kunhan joku on valmis kuuntelemaan ja ottamaan sen tosissaan. Monta kertaa vanhemmat ovat valmiimpia kertomaan perheen tilanteesta, kun se tehdään päiväkodin tutussa ympäristössä.

Luoto toivookin, että jatkossa vaikkapa perhetyöntekijät voisivat useammin jalkautua päiväkoteihin kertomaan perhetyöstä.

Meillä on hyviä kokemuksia perhetyön kahviloista, missä perhetyöntekijät jakavat mehua, kahvia ja esitteitä vanhempien kanssa jutustellen. Tällainen työ sulattaa turhia pelkoja ja muureja.

Palvelut ovat lasta ja perhettä varten. Ellei tehdä yhteistyötä, syntyy helposti päällekkäisyyttä ja järjestelmä näyttäytyy perheen näkökulmasta sekavana, sanoo Muuronen.

Koronaepidemian vaikutus perheiden hyvinvointiin näkyy päiväkodeissa.

Elimme selviämisen hurmoksessa kevään ja kesän. Vasta syksyllä todellisuus alkoi paljastua. Huoltajien jaksaminen on ollut koetuksella, ja muki on alkanut monilla ylittyä. Kriisiytyminen alkaa vääjäämättä näkyä myös vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, Sami Luoto uumoilee.

Alun kuvitteelliset esimerkkitapaukset ovat Sami Luodon koulutusmateriaalista, jota ei löydy vielä verkosta. Lisätietoa: sami.luoto@lieto.fi.

Tilaa Lapsen Maailma  tue Lastensuojelun Keskusliiton työtä  vain 29 e!

Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.

Voit tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa tilaamalla lehden itsellesi, työyhteisöllesi tai lahjaksi. Näppärän digitilauksen saat puoleksi vuodeksi vain 29 eurolla, ja kestotilaus maksaa 69 € vuodessa.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

TILAA LEHTI
Tilaa Lapsen Maailma. Kuvassa lehti puhelimen ja tabletin näytöllä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »