Eetu Hukkanen edustaa eurooppalaisessa lasten neuvostossa Suomen lapsia ja nuoria

Brysselin matka vaihtui etäkokoukseen eurooppalaisten kollegoiden kanssa. Myös syksyn kansainvälinen konferenssi Hämeenlinnassa peruuntui. Koronaepidemia on vaikuttanut muun muassa näin tamperelaisen Eetu Hukkasen, 13, kalenteriin.

Niin, Hukkanen ei ole aivan tavallinen kahdeksasluokkalainen nuorukainen, sillä hän edustaa suomalaisia lapsia ja nuoria eurooppalaisessa lasten ja nuorten neuvostossa.

Neuvostoa ylläpitää yhteistyöverkosto Eurochild, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Euroopassa ja Euroopan unionissa.

– Tavallisesti meillä olisi kaksivuotisen kauden aikana Brysselissä kolme kokousta ja 12 etäkokousta, Hukkanen kertoo.

Palavereissa 11–16-vuotiaat lapset ja nuoret 12 Euroopan maasta keskustelevat muun muassa Eurochildin asialistalla olevista asioista ja muodostavat niistä kannanottoja ja lausuntoja.

Osa kuvittelee, että meillä olisi täällä jääkarhuja.

Tärkeää on myös oman maan kuulumisten kertominen.

– Aika paljon tämä homma on Suomi-tietouden viemistä muille lapsille ja nuorille. Osa kuvittelee, että meillä olisi täällä jääkarhuja, Hukkanen naurahtaa.

Suomen edustaja on kertonut kollegoilleen esimerkiksi koulutusjärjestelmästämme, ilmaisesta opiskelusta ja kouluruuasta, lehdistönvapaudesta, ihanasta luonnosta ja siitä, että Suomessa kuullaan myös lasten mielipiteitä.

– Yleensä etenkin ilmainen kouluruoka on muille suuri ihmetyksen aihe. Se tuntuu monista aivan absurdilta jutulta.

Hukkanen on yllättynyt siitä, miten paljon lapsia kuullaan joissain maissa. Paikoin esimerkiksi yliopistot ovat kysyneet lapsilta, miten heidän osallisuuttaan voisi edistää. Myös Maltan käytäntö, jossa paikallinen lasten parlamentti tapaa säännöllisesti maan presidenttiä, on jäänyt mieleen.

Lapset toimivat tasa-arvon puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan

Vaikka suomalaislasten elämässä moni asia on hyvin, vielä riittää tekemistä. Esimerkkeinä Eetu Hukkanen mainitsee harrastukset, jotka eivät nyt ole kaikkien ulottuvilla.

Eetu Hukkanen aloitti Eurochildin lasten neuvoston edustajana huhtikuussa 2019.

– Laitoin hakemuksen menemään maaliskuussa ja varsin pian tuli vastaus, että minut oli valittu.

Aivan pystymetsästä nuorukainen ei toimeen ryhtynyt, sillä hänellä oli aiempaa kokemusta vaikuttamistyöstä Tampereen Lasten Parlamentista, jossa hän toimii varapuheenjohtajana.

– Olen ollut jo pitkään hirveän kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. , Hukkanen perustelee luottamustoimiin hakeutumistaan.

Lasten ja nuorten kannalta hänen mielestään erityisen tärkeitä asioita ovat tasa-arvon edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Molemmat vaikuttavat suuresti nykylasten tulevaisuuteen.

– Me olemme ne, jotka joudumme ilmastonmuutoksen vaikutukset näkemään. Toisaalta lasten ja nuorten tasa-arvo tai sen puute näkyy Suomessakin, vaikka meillä onkin asiat hyvin moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna.

Haluan päästä vaikuttamaan ja kertomaan mielipiteeni.

Hukkanen tähdentää, että vaikka Suomessa kaikilla on periaatteessa mahdollisuus koulutukseen, ovat lapset esimerkiksi harrastusten suhteen eriarvoisessa asemassa keskenään. Kaikilla perheillä ei ole varaa harrastuksiin.

– Toiseksi meilläkin tummaihoiset lapset ja nuoret voivat kokea syrjintää.

Kolmas asia, jota Hukkanen haluaisi edistää, on lasten ja nuorten osallisuus. Lasten ja nuorten pitäisi nykyistä enemmän päästä ilmaisemaan mielipiteensä heitä koskevista päätöksistä.

Osallistuminen ei jännitä

Mutta onko suomalaisilla lapsilla ja nuorilla yhteisiä mielipiteitä ja näkemyksiä eri asioista?

– Olen tätä miettinyt. Vaikka edustan suomalaisia lapsia Eurochildin lasten neuvostossa, en mitenkään voi kaikkien mielipidettä tietää.

Eetu Hukkanen kertoo ratkaisseensa ongelman niin, että hän kuuntelee tarkalla korvalla Tampereen Lasten Parlamentin keskusteluja ja koostaa niistä suuria linjoja.

Ei haittaa, vaikka joskus tekisikin puheessa jonkin virheen.

Hän kertoo, ettei erityisemmin jännitä Eurochildin lasten neuvoston kokouksia – ei vaikka kokouskieli on englanti.

– Englanti on melkein kaikille muillekin vieras kieli, joten ei haittaa, vaikka joskus tekisikin puheessa jonkin virheen. Toisaalta muut ovat jo käyneet tutuiksi, joten ei heitä tarvitse jännittää.

Hukkanen on kuin kala vedessä myös aikuisten vaikuttajien kanssa. Hän kertoo tavanneensa viime marraskuussa Brysselin matkalla suomalaisia europarlamentaarikkoja. Sirpa Pietikäisen (kok) kanssa hän keskusteli muun muassa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista lapsiin, ja Miapetra Kumpula-Natrin (sd) kanssa hän vaihtoi ajatuksia siitä, miten lapsia voitaisiin kuulla enemmän Euroopan parlamentin työssä.

Kantaako osallisuus eduskuntaan?

Eetu Hukkasta kuullessa huomaa, että hän on todella poikkeuksellisen innostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

– Isona voisin opiskella vaikkapa valtiotieteitä tai jotain yhteiskunnallista alaa. Kyllä se eduskunta tai jokin järjestötyö minua kiinnostaisi.

Tähänastiset luottamustoimet ovat tuoneet nuorukaiselle roppakaupalla kokemusta, uusia ystäviä sekä aimo annoksen oppia muiden maiden kulttuureista ja elämänmenosta.

Mikä Eurochild oikein on?

• Eurochild on eurooppalainen yhteistyöjärjestö, joka kokoaa yhteen eurooppalaisia lastensuojelujärjestöjä ja alan toimijoita. Sen tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien toteutumista Euroopassa ja Euroopan unionissa.
• Järjestö on perustettu vuonna 2004. Nykyisin siihen kuuluu 176 jäsenjärjestöä 34 maasta. Mm. Lastensuojelun Keskusliitto on Eurochildin jäsen.
• Euroopan unioni rahoittaa Eurochildia.

Miksi tarvitaan lasten neuvosto?

Eurochild perusti lapsille ja nuorille oman neuvoston vuonna 2017. Siihen kuuluu 11–16-vuotiaita lapsia ja nuoria 12 Euroopan maasta.

– Lasten neuvostolla on tärkeä merkitys. Eurochildille se on yksi kanava, jonka kautta se saa tietoa lasten toiveista ja ajatuksista. Toisaalta se tarjoaa paikan, jossa lapset ja nuoret voivat harjoitella vaikuttamista, oman mielipiteen ilmaisemista, muiden kuuntelua ja yhdessä päätösten tekemistä, erityisasiantuntija Ira Custódio Lastensuojelun Keskusliitosta.

Neuvosto on olennainen osa myös Eurochildin vaikuttamistyötä Euroopan unionissa, Custódio tähdentää. Kun lapset ja nuoret kertovat itse omista näkökulmistaan, päättäjät kuuntelevat tarkemmalla korvalla kuin jos asiaa veisi lasten puolesta eteenpäin aikuinen.

– EU:ssa painottuu taloudellinen näkökulma. Poliitikkoja on ylipäätään tärkeä muistuttaa, että tehdyt päätökset vaikuttavat myös lasten arkeen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Tässä lapset itse ovat parhaita sanansaattajia.

Lue myös: Viisaat lapsemme (1.11.2020)