Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Rokotteista järjellä ja tunteella

09.04.2018 Antti Vanas Mostphotos

Kulkutautien kauhuntäyteistä historiaa vähänkään tunteva voi vain ihmetellä, mistä netin keskustelupalstoilla rehottavassa rokotevastaisuudessa oikein on kyse.

Kulkutautien kauhuntäyteistä historiaa vähänkään tunteva voi vain ihmetellä, mistä netin keskustelupalstoilla rehottavassa rokotevastaisuudessa oikein on kyse. Lapsen Maailman blogisivu palauttaa uskon siihen, että rokotteista voidaan käydä myös asiallista nettikeskustelua.

Yksi rokotekritiikin kuumimmista kohteista on MPR-kolmoisrokote, joka suojaa tuhka- ja vihurirokolta sekä sikotaudilta. Vastoin tutkimustietoa sen väitetään aiheuttavan autismia.

Rokotepelko puhuttaa myös Lapsen maailman blogiosastolla. Äitipuhe-blogin kirjoittaja Sanna muistuttaa MPR-rokotteen ja autismin alun perin yhdistäneen tutkimuksen kohtalosta: vuonna 1998 julkaistusta tutkimuksesta löydettiin ensin vakavia puutteita, ja lopulta se paljastui petokseksi.

Tutkija menetti lääkärinoikeutensa, ja tutkimuksen julkaissut tiedelehti The Lancet oikaisi juttunsa. Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua: MPR-rokotteen kattavuus laski Isossa-Britanniassa pahimmillaan 80 %:iin, kun sen pitäisi WHO:n suositusten mukaan olla yli 95 %.

Sanna toivoo, että rokotuspäätöksiä tehtäisiin enemmän tutkitun tiedon kuin epämääräisiin huhuihin perustuvan pelon pohjalta. Samaa toivoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

THL:n tuoreen tiedotteen mukaan vuonna 2015 syntyneiden lasten rokotuskattavuus on Suomessa yleensä ottaen varsin hyvä. MPR-rokotteen sai yli 94 % lapsista, mihin olisi hyvä saada yksi prosenttiyksikkö lisää.

Luvuista voi päätellä, että suomalaiset vanhemmat osaavat rokotusaisoissa jättää huhut omaan arvoonsa. Omaan perheeseen kohdistuva onnettomuus sen sijaan panee väkisinkin miettimään, onko kaikki juuri niin kuin väitetään puhumattakaan, jos salama iskee samaan paikkaan kahdesti.

Autistien äiti vastaa Sannan blogikirjoitukseen kertomalla kahdesta autistisesta lapsestaan.

Pojista vanhempi sai MPR-rokotteen 1,5-vuotiaana. Yölliset itkukohtaukset alkoivat heti, ja niitä kesti monta viikkoa. Sitten alkoi ilmaantua autismin oireita: mm. jo opittuja sanoja alkoi kadota. Ennen rokotusta oireita ei ollut.

Kolme vuotta myöhemmin syntyneelle pikkuveljelle MPR-rokote annettiin myöhästetysti vasta 2-vuotiaana. Oireet alkoivat äidin mukaan heti: yöllisiä itkukohtauksia seurasivat autismin oireet, onneksi lievempinä kuin vanhemmalla veljellä.

Musta joutsen ei näy tilastoissa

Autistien äiti kieltää olevansa rokotevastainen. Kirjoitus etenee loogisesti, eikä siinä ole jälkeäkään rokotevastaisuutta usein leimaavasta hurmahenkisyydestä. ”Oman kokemuksen perusteella en voi minä eikä meidän neurologikaan suoraan poissulkea rokotteen vaikutusta”, äiti toteaa.

THL lyö nettisivullaan pöytään selvät rätingit: MPR-rokote ei aiheuta autismia ja sillä siisti. Väitteen tueksi esitetään vakuuttavaa tutkimustietoa, mm. puoli miljoonaa lasta käsittänyt tanskalaistutkimus, jossa rokotetuilta ja rokottamattomilta lapsilta löytyi autismia yhtä usein.

Oikeassa oloa olennaisempi kysymys koskee vastuualueita.

Lisäksi muistutetaan, ettei samanaikaisuus merkitse tässä tapauksessa syy-seuraus-yhteyttä. Rokotusta tai ei, autismin ensimmäiset oireet ilmaantuvat 1218 kuukauden iässä, eli samaan aikaan, jolloin rokotusohjelman mukainen MPR-rokote annetaan.

Autistien äiti arvelee lastensa autismin voivan johtua rokotteiden ja muiden ympäristötekijöiden sekä perintötekijöiden harvinaisesta yhteisvaikutuksesta. Tiedepuheessa tällaista kohtalokasta, mutta harvinaisuutensa vuoksi tilastoja ja tutkimustietoa pakenevaa tapahtumaa kutsutaan mustaksi joutseneksi.

Kumpi on oikeassa, Autistien äiti vai THL?

Oikeassa oloa olennaisempi kysymys koskee vastuualueita. THL vastaa koko maan rokotuspolitiikasta. Tällä tasolla se on taatusti oikeassa, eikä soraääniä tai mustia joutsenia suvaita.

Autistien äiti taas vastaa ensi sijassa omien lastensa hyvinvoinnista. Siksi hän kirjoittaa:

”Meillä pojat eivät ole saaneet tehostetta, heiltä on tutkittu vasta-aineet ja vielä on riittävä teho ekasta rokotteesta. Meille ei turhia tai ylimääräisiä rokotteita oteta.”

THL käynnisti viime vuonna tutkimuksen, jolla se pyrkii tunnistamaan rokoteasenteisiin vaikuttavia tekijöitä ja kehittämään uusia keinoja hyvän rokotekattavuuden ylläpitämiseksi. Oman tiedotuslinjan pehmentäminen ja inhimillistäminen voisi olla yksi tällainen keino.

>lapsenmaailma.fi/kategoria/blogit/aitipuhe

Lue painetusta lehdestä muut Tutkittua tietoa -artikkelit: Vaikka sijoituspaikka vaihtuu, somekaverit pysyvät ja Sisaruskiusaaminen triplaa psykoosiriskin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »