Siirry sisältöön
Infografiikka

Kestävä kehitys ja maailma vuonna 2030

Nälänhätä joutaa joutua sanakirjaan

05.06.2017 Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Anniina Mikama

Saavuttaako ihmiskunta kestävän kehityksen tavoitteet ensi vuosikymmenen lopussa? Infografiikka, köyhyys, nälkä, koulutus, puhdas energia

YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030 ovat kunnianhimoiset. Äärimmäinen köyhyys ja nälänhätä on tarkoitus siirtää historiankirjoihin. Kestävän kehityksen mittaaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Entä missä Suomella on eniten tehtävää?

Euroopan komission Eurobarometri selvitti hiljattain EU-kansalaisten suhtautumista kehitysapuun. Suhtautuminen kehitysapuun on varsin hyvällä tolalla, sillä lähes 90 prosenttia vastanneista piti tärkeänä, että kehittyvien maiden ihmisiä autetaan. Suomessa vastanneista näin koki 93 prosenttia. Tulosta voi pitää jopa yllättävänä, jos sitä vertaa mielikuvaan, jota mediaa ja julkista keskustelua seuraamalla voi saada. Usealle on voinutkin jäädä hämärän peittoon fakta, että 2000-luvulla kehittyvissä maissa positiivinen kehitys on ollut paikoin huikeaa. Esimerkiksi Indonesiassa absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella elävien osuus on pudonnut 15 vuodessa 40 prosentista reiluun 8:aan.

Miten kestävää kehitystä mitataan?

Kesäkuun numeron infografiikan aihe on kestävä kehitys. Siinä on esitetty neljän indikaattorin kehityksen avulla, mihin suuntaan maailma on kehittynyt 2000-luvulla. Tämä on vain pintaraapaisu, sillä YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -ohjelmassa on listattu yhteensä 17 päätavoitetta (kuva), joita tarkentamaan on valittu 169 alatavoitetta. Osa niistä on yksityiskohtaisia, osa yleisluontoisia. Osa niistä on edelleen relevantteja mittareita Suomellekin, osa ei.

Kestävän kehityksen tavoitteet

 

Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan indikaattoreilla, joita YK:n asiantuntijaryhmä jatkuvasti kehittää. Viime vuoden keväällä se ehdotti 240 indikaattoria alatavoitteiden kuvaamiseksi. Näistä vain noin 50 on sellaisia, joiden kohdalla on riittävät valmiudet niiden konkreettiseen tuottamiseen kansainvälisellä tasolla. Yksi haaste on tietoa keräävien ja tuottavien kansainvälisten organisaatioiden toimittamissa tiedoissa, joiden laatu ja tarkkuus vaihtelevat.

Valtioneuvoston kanslian teettämän Agenda 2030 Suomessa -selvityksen perusteella myös Suomessa kehitystä kuvaavien tietojen saamisessa on merkittäviä ongelmia.

Infografiikan luvut on poimittu Maailmanpankin tilastotietokannasta, joka kattaa mahdollisimman laajasti maailman eri maat.

Suomi kestävän kehityksen mallioppilas?

Suomi on totuttu näkemään erilaisten kansainvälisten vertailujen kärkikahinoissa — oli sitten kyse oppilaiden osaamistasosta, kansalaisten onnellisuudesta, lehdistönvapaudesta tai luonnon puhtaudesta.

Kestävän kehityksen indikaattoreilla mitaten Suomi sijoittuu usein YK:n maavertailussa muiden Pohjoismaiden kanssa kärkikymmenikköön. Edistyksellisyytemme kilpi saa kuitenkin hieman säröjä, kun kestävän kehityksen eri osa-alueita tarkastellaan lähemmin. Edellä mainittu selvitys nostaa Suomen vahvuuksiksi yhteiskunnallisen vakauden sekä koulutuksen ja osaamisen, heikoiten olemme edistyneet ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa, luonnonvarojen liiallisessa kulutuksessa sekä talous- ja työllisyyskehityksessä. Ylipäätään korkeasta lähtötasosta huolimatta Suomen viimeaikainen kehitys ei ole ollut selkeästi myönteistä minkään päätavoitteen toteuttamisessa, raportissa huomioidaan.

Mittareiden ja indikaattorien ohella tarvitaan tietenkin toimia, päättäväisyyttä ja tilkka optimismia.

Ei voi kuin toivoa, että nämä kunnianhimoiset tavoitteet toteutuvat ja että seuraavan vuosikymmenen lopussa nälänhädän löytää enää sanakirjasta ja historian oppitunneilta.

Saavuttaako ihmiskunta kestävän kehityksen tavoitteet ensi vuosikymmenen lopussa?

Lähteet: Agenda 2030 Suomessa: Kestävän kehityksen avainkysymykset ja indikaattorit, http://vnk.fi/documents/10616/2009122/31_Agenda+2030+Suomessa-Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+avainkysymykset+ja+indikaattorit.pdf/4fdfc7dd-575f-4918-965f-f979407e1d74

Lisätietoja:

www.kestavakehitys.fi/

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry: http://kehys.fi/

Tutustu indikaattoripankkeihin:

Maailmanpankki: http://datatopics.worldbank.org/sdgs/index.html

OECD: https://data.oecd.org/

Findikaattori: http://www.findikaattori.fi/fi/kestavakehitys

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »