Teksti: Anniina Mikama
Kuvat: Pexels, Pixabay
Videot: Pexels/Lina Fresco, Peppiina Blomqvist, Venla Viinikka
Aikuisten kannattaa lukea lasten ja nuorten kirjoja
Lasten- ja nuortenkirjat eivät ole pelkkää hömppää, ja niillä on paljon annettavaa aikuislukijalle. Moni muistaa lämmöllä lapsuutensa lempikirjoja, muttei tiedä, miten monipuolista tarjonta on nykypäivänä. Aikuisten kiinnostus ja asenne lasten- ja nuortenkirjoja kohtaan vaikuttaa nuorison lukuinnostukseen.
– Onpa mielenkiintoinen teos, miksi en ole kuullut tästä koskaan aiemmin?
Tämän kysymyksen kuulen melkein aina, kun tapaan uuden ihmisen ja esittelen hänelle kirjoittamiani nuortenromaaneja tai lasten tietokirjoja.
Pikainen kyselykierros kollegoille osoittaa, että tilanne on tuttu muillekin. Suomessa ilmestyy joka vuosi noin tuhat uutta lasten- ja nuortenkirjaa, mutta ne eivät näy juuri missään.
Kysypä itseltäsi, milloin jostakin lasten- tai nuortenkirjasta on käyty kiihkeää keskustelua kulttuurisivuilla, telkkarissa, kirjamessujen päälavalla tai jollakin muulla isolla areenalla? Milloin viimeksi joku kirjanystävä on suositellut sinulle lastenkirjaa? Tai jos suosittelisi, lukisitko?
Lasten- ja nuortenkirjat saattaisivat kiinnostaa myös aikuislukijoita, mutta niiden saama mediahuomio on niin vähäistä, etteivät kaikki edes muista niiden olemassaoloa. Monien vanhempienkin käsitys lastenkirjoista rajoittuu jonnekin Ryhmä Haun ja Pipsa Possun välimaastoon, vaikka lasten- ja nuortenkirjallisuus eli tuttujen kesken lanu pitää sisällään paljon muutakin.
Toisaalta on paljon niitäkin aikuisia, jotka eivät ole koskaan lopettaneet nuortenkirjojen lukemista. Tämän uuden lukijaryhmän tarpeisiin on syntynyt Young Adult -kirjallisuus (YA) eli nuorten aikuisten kirjat. Etenkin englanninkielisessä maailmassa YA on vallannut kirjakaupoissa tilaa hyllymetreittäin, mutta Suomessa se on vähemmän tunnettu ilmiö. Sen kirjat ovat teemojensa ja tyylinsä puolesta ihan aikuisten kirjojen kaltaisia, mutta niissä on samalla paljon sellaista ainesta, joka uppoaa aikuisuuden kynnyksellä oleviin nuoriin lukijoihin.
Ei pelkkää viihdettä ja hömppää
Lanukirjoja lukemalla aikuiset tietävät paremmin, millaiset asiat ovat tällä hetkellä nousussa heidän lastensa maailmassa
Olisikohan niin, että lasten- ja nuortenkirjoihin liittyy myös ennakkoluuloja? Kysytäänpä asiantuntijoilta! Sofia Muurinen ja Emma Vaulo ovat Kallion ilmaisutaidon lukion abiturientteja ja innokkaita kirjallisuuden harrastajia.
– Aikuiset voivat usein ajatella lanukirjojen olevan jollain tavalla hölmöjä tai vain viihdyttämiseen pyrkiviä kirjoja, arvelee Muurinen
Hänen mielestään lasten- ja nuortenkirjoissa käsitellään hyvinkin syvällisiä aiheita ikäryhmälleen sopivalla tavalla.
– Monet lanukirjat käsittelevät universaaleja tunteita ja kokemuksia, jotka koskettavat myös aikuisia.
Tästä syystä Harry Potteristakin tuli kaikenikäisten hitti: siinä on vetävän, humoristisen seikkailun ohella myös aikuista kiinnostavia syvätasoja, moniulotteisia hahmoja ja teemoja, jotka antavat ajattelemisen aihetta.
Sana lastenkirjallisuus tuo useimmille ensimmäisenä mieleen lapsuuden kuvitetut satukirjat, mutta lasten- ja nuortenkirjallisuus on valtava kokonaisuus, johon kuuluu kaikkea mahdollista vauvojen pureskelukirjoista runouteen, tietokirjoihin ja nuorten aikuisten satojen sivujen pituisiin lukuromaaneihin.
Usein lasten- ja nuortenkirjoissa myös käsitellään ajankohtaisia teemoja, kuten ilmastonmuutosta, rasismia tai vähemmistökysymyksiä – ja vieläpä paljon suorasanaisemmin kuin aikuisten proosassa.
– Lanukirjoja lukemalla aikuiset tietävät paremmin, millaiset asiat ovat tällä hetkellä nousussa heidän lastensa maailmassa, ja he voivat löytää yhteistä keskusteltavaa lasten kanssa, sanoo Vaulo.
Sofia Muurinen (vas.) ja Emma Vaulo ovat Kallion ilmaisutaidon lukion abiturientteja.
Puhutaan enemmän kirjoista!
Liian usein nuoret jätetään ulkopuolelle, kun keskustellaan kirjallisuudesta.
Huolipuhe lasten ja nuorten heikkenevästä lukutaidosta on viime aikoina ollut paljon esillä mediassa, mutta missä näkyvät konkreettiset teot lasten- ja nuortenkirjallisuuden nostamiseksi valokeilaan?
Usein aikuinen kiinnostuu lastenkirjoista vasta siinä vaiheessa, kun hän saa omia lapsia ja haluaa lukea heille iltasatuja. Yhteiset lukutuokiot kuitenkin päättyvät, kun lapsi oppii lukemaan itse. Sen jälkeenkin vanhempien olisi hyvä tukea lastensa lukuharrastusta ja näyttää esimerkkiä harrastamalla kirjallisuutta.
Tärkeää olisi myös osoittaa arvostusta lasten lukemistoa kohtaan. Jos aikuisten asenne on väheksyvä, ei ole ihme, etteivät nuoretkaan kiinnostu heille suunnatusta kirjallisuudesta.
– Olen joskus keskustellut vanhempieni kanssa lukemistani lanukirjoista. mutta olisi kiva keskustella niistä aikuisten kanssa enemmänkin ja suositella kirjoja heille, sanoo Emma Vaulo.
Myös Sofia Muurinen kaipaisi kirjakeskustelua aikuisten ja nuorten välille.
– Liian usein nuoret jätetään ulkopuolelle, kun keskustellaan kirjallisuudesta. Se, että aikuinen on kiinnostunut siitä, mitä nuori lukee, voi lisätä nuoren itsevarmuutta ja intoa lukemisen suhteen. Samalla aikuinen voi löytää mielenkiintoisia kirjoja.
Jossakin vaiheessa perheen lapset alkavat käydä aikuisten kirjahyllyllä. Pitäisikö vanhempienkin joskus käydä katsomassa, mitä aarteita lasten hyllyistä löytyy?
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Katso Peppiina Blomqvistin video YouTubessa. Blomqvist, 18, on Kallion lukion opiskelija. Hänestä lanukirjaan kannattaa tarttua minkäikäisenä tahansa: ”Kun lukee vaikkapa klassikoita (esim. Nalle Puh tai Peter Pan) vähän vanhempana, tajuaa niiden ydinfilosofian ihan uudella tavalla”.
Mistä löytäisi hyvää luettavaa?
Samanikäisten kirjavinkkaukset voisivat auttaa kiinnostavien kirjojen löytämisessä.
Lasten ja nuorten säätiön vuonna 2020 tekemässä lukutottumuskyselyssä selvisi, että monet nuoret lukisivat enemmän, jos vain löytäisivät kiinnostavaa luettavaa. Mikä avuksi?
Hyvän kirjan löytäminen vaatii jonkin verran vaivannäköä ja harrastuneisuutta, kun valinnanvaraa on niin paljon. Sofia Muurinen kertoo etsivänsä uutta luettavaa kirjatapahtumista, kirjavinkkauksista sekä selailemalla kirjoja kirjastoissa ja kirjakaupoissa. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan ole tottuneet samalla tavalla etsimään kiinnostavia kirjoja, eivätkä ehkä tiedä, että kirjastonhoitajaltakin voi aina kysyä lukuvinkkejä. Kirjastolaiset ovat parhaiten kartalla eri genreistä ja kullekin ikäryhmälle sopivista kirjoista.
– Se, että peruskouluissa käydään ohjatusti kirjastoissa, voisi auttaa nuoria kirjojen pariin ja auttaa heitä myös löytämään omantyylistä luettavaa. Myös samanikäisiltä saadut kirjavinkkaukset voisivat auttaa kiinnostavien kirjojen löytämisessä.
– Kiinnostavien kirjojen löytäminen on välillä vaikeaa, sillä takakannen teksti ei usein herätä mielenkiintoa, tuumaa Emma Vaulo.
– Kirjoista voisi tehdä enemmän erilaisia haastatteluja, jossa itse kirjailija kertoisi kirjasta ja sen tapahtumista.
Muurinen ja Vaulo kuuluvat KirjaKallio-ryhmään (Facebook.com), joka on Kallion ilmaisutaidon lukion monivuotinen kirjallisuushanke.
Lukiolaiset ovat toteuttaneet syksystä 2012 lähtien Helsingin Kirjamessujen KirjaKallio-lavan ohjelman, joka on omistettu nuortenkirjallisuudelle nuorten ehdoilla. Huomattavaa on, että KirjaKallion lavalla nuortenkirjoista keskustellaan aivan samaan tapaan kuin aikuisten kirjoista, mistä myös kirjantekijät kiittävät.
KirjaKallion nuoret ovat mukana tekemässä myös virtuaalista LANU!-festivaalia (Lanufestarit.fi), joka keskittyy pelkästään lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuuteen.
Se järjestetään tänä keväänä kolmatta kertaa, ja ohjelmassa on dokumentteja, kirjantekijöiden haastatteluja, paneelikeskusteluja ja kirjavinkkauksia kaikenikäisille.
Festivaali käynnistyy 4.5. virallisilla Etkoilla, jolloin puhutaan lisää siitä, miksi aikuisen kannattaa tarttua lasten- tai nuortenkirjaan. Studiossa keskustelevat lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen ja lukuaktivisti Henriika Tulivirta. Moderaattorina toimii Lukukeskuksen hallituksen puheenjohtaja, kirjailija Juha Itkonen.
Katso Lanufestarin koko ohjelma lanufestarit.fissä (pdf)
Katso alta lukuvinkkejä lastenkirjoista aikuisille ja lue 5 hyvää syytä tarttua lasten- tai nuortenkirjaan.
3 lanukirjaa, jotka aikuisten kannattaisi ehdottomasti lukea
Katso Sofia Muurisen ja Emma Vaulon lukuvinkit.
Sofia:
1. Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1962)
Jansson kuvaa muumikirjoissa kauniisti tuntemuksia, jotka ovat esillä niin lasten kuin aikuistenkin elämässä. Kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia käsitellään mm. ystävyyttä, yksinäisyyttä ja epävarmuutta.
Sofia:
2. Angie Thomas: Viha jonka kylvät (2017)
Päähenkilö on tummaihoinen amerikkalainen tyttö, Starr. Hän asuu slummissa, mutta opiskelee paremmassa, lähes kokonaan valkoisessa koulussa. Hän yrittää sovittaa näitä kahta maailmaa yhteen ja kamppailee oman identiteettinsä kanssa. Kirjassa kuvataan rakenteellista rasismia ja poliisiväkivaltaa terävästi, mutta se ei jää pelkästään näiden ongelmien kuvaukseksi, vaan siinä käsitellään nuoren elämää kokonaisvaltaisesti. Muita kirjassa pinnalla olevia teemoja ovat seksuaalisuus, ihmissuhteet ja perhedynamiikka.
Emma:
3. Laura Suomela: Minä vastaan marraskuu (2021)
Todella hauskasti kirjoitettu kirja, joka kuvaa hyvin marraskuun pimeyttä vastaan pyristelyä. Koin itse kirjan voimaa antavaksi ja mukavaksi lukea.
Katso lisää lukuvinkkejä aikuisille Venla Viinikan videosta YouTubessa. Viinikka, 17, on Kallion lukion opiskelija, jonka mielestä kuka tahansa voi haluta palata lapsuuteen: ”Kirjojen avulla sekin on lähes mahdollista”. Mm. Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljeksen avulla selviää sekä sivistyneestä keskustelusta että koulutöistä.
5 hyvää syytä tarttua lasten- tai nuortenkirjaan
- Jokainen meistä kyllästyy lukemaan aina samanlaisia kirjoja. Kokeile lastenkirjaa, kun kaipaat elämääsi vähän erilaista näkökulmaa, pientä anarkiaa, valoa ja värejä, huumoria, tai ihan vain ahmittavaa, juonivetoista kerrontaa.
- Kirjoista keskusteleminen aikuisten kesken on usein antoisaa, ja on kivaa saada uusia lukuvinkkejä. Miksei samaa voisi tehdä lapsen tai nuoren kanssa? Nuori lukija on varmasti yhtä innokas kertomaan kirjasta, josta on tykännyt. Hän on otettu, kun häneltä kysytään asiasta, josta hän tietää enemmän kuin aikuinen.
- Jos lastenkirja tuntuu liian kevyeltä luettavalta, vaikeustasoa voi nostaa helposti lukemalla ulkomaisen kirjan alkukielellä. Samalla harjaannuttaa kielitaitoaan ja päivittää sanavarastoaan hauskalla ja helpolla tavalla.
- Lasten- ja nuortenkirjat käsittelevät aina asioita enemmän tai vähemmän nuorten lukijoiden omasta elämästä ja kokemuspiiristä. Tähän näkökulmaan heittäytyminen voi yllättäen auttaa ymmärtämään paremmin lasta tai teiniä.
- Kuvakirjoissa on usein todella laadukasta ja kaunista kuvitusta. Kun kuvituksia pysähtyy katsomaan, niiden symboliikka aukeaa ja ne tuovat oman lisäkerroksensa tarinaan. Parhaimmillaan tuntuu kuin olisi nähnyt mahtavan taidenäyttelyn tai sirkusesityksen. Kuvitus on nimittäin oma taiteenlajinsa, samoin kuin tarinankerrontakin. Piirtämistä ja maalaamista harrastavalle kuvitukset saattavat antaa inspiraatiota omaan tekemiseen ja ideoita esim. uusista tekniikoista.
PS.
Jutun kirjoittaja Anniina Mikaman esikoisteos Taikuri ja taskuvaras (2018) sai Topelius-palkinnon vuonna 2019, ja sen jatko-osa Huijarin oppipoika (2019) päätyi ilmestymisvuonnaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Trilogian päätösosa Tinasotamiehet ilmestyi keväällä 2020 ja oli Nuori Aleksis -palkintoehdokas vuonna 2021. Mikaman teos Myrrys sai Topelius-palkinnon vuonna 2022. Mikama on tehnyt myös lasten tietokirjoja Carlos da Cruzin kanssa.
