Nuorten mielenterveydessä hätätila
Viime syyskuussa julkaistun kouluterveyskyselyn (THL) mukaan nuorten ahdistus- ja masennusoireilu oli keväällä 2021 lisääntynyt huomattavasti verrattuna edeltävään mittaukseen. Ahdistuneisuus oli huomattavasti yleisempää tytöillä. 30 prosenttia kyselyyn vastanneista tytöistä oli joko kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneita. Vuosina 2013‒2019 luku oli 13‒20 prosenttia.
Samaan aikaan jonot nuorisopsykiatrian vastaanotoille ovat vain venyneet. Yli kolme kuukautta hoitoon pääsyä on odottanut jo yli kolmesataa lasta tai nuorta.
Unicef:in mukaan lasten ja nuorten mielenterveyden laiminlyönti tulee kalliiksi: vuosittain globaalisti jopa 334 miljardia euroa.
Monissa maissa, kuten USA:ssa, onkin julistettu kansallinen hätätila nuorten mielenterveyskriisin vuoksi. Pitäisiköhän meillä tehdä samoin?
Kaksi vaikuttajanuorta listasi kriisin purkukeinoja Lapsen Maailman jutussa Lääkkeitä mielenterveyskriisiin (3/2022) jonka kirjoitti Ulla Ojala. Pirkanmaan maakunnallisen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Maria Markkula ja Helsingin nuorisoneuvoston puheenjohtaja Katja Legeza ehdottivat näitä neljää toimenpidettä ja yhtä asennemuutosta:
1. Mielenterveystarkastukset kaikille viides- ja kahdeksasluokkalaisille sekä toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Nuorten mielestä psyykkinen terveys tulisi nähdä yhtä arvokkaana kuin fyysinen terveys. Lisäksi säännölliset ja kaikille suunnatut mielenterveystarkastukset poistaisivat mielenterveysasioihin yhä liitetyn stigman. Tarkastuksessa voitaisiin myös ajoissa huomata ongelmat, mikä saattaisi ehkäistä kouluväkivaltaa.
2. Kouluihin lisää mielenterveyden ammattilaisia. Mielenterveystarkastuksen tekijän pitäisi olla mielenterveyden ammattilainen, jotta se olisi uskottava nuorten silmissä. Se tarkoittaisi ammattilaisten lisäämistä kouluihin, kuten joissakin kouluissa on jo psykiatrisia sairaanhoitajia. Helsingin nuorisoneuvosto teki kyselyn kouluterveydenhuollon tilasta vuonna 2020. Vastauksista kävi ilmi, ettei terveydenhoitaja, psykologi tai koululääkäri ollut paikalla riittävän usein.
3. Palvelut sinne, missä nuoret ovat. Tämä liittyy edelliseen kohtaan. Jos halutaan tavoittaa nuoret, ammattilaisten pitää olla tavattavissa siellä, missä nuoret jo ovat: kouluissa, ostareissa, Snapachatissa, TikTokissa.
4. Ennaltaehkäisevät palvelut kuntoon. Matalan kynnyksen tukea lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ajoissa.
5. Nuorten ongelmia ei saa vähätellä. Jos nuorta ei oteta vakavasti silloin, kun hän uskaltautuu hakemaan apua, voi olla varma, ettei hän toiste apua pyydä.
Kommentit (0)