Hyppää sisältöön

Nuorten mediakasvatus käy yhä vaativammaksi

Kuinka kauan me vanhemmat aiomme katsoa vierestä, kuinka feikkitodellisuus sekoittaa lastemme ja nuortemme mieltä?
Julkaistu
Teksti Tuija Siljamäki
Kuvat Kübra Arslaner/ Pexels
Nuorten mediakasvatus käy yhä vaativammaksi

Tekoäly (AI) luo uuden, tuntemattoman uhkan nuorten mielenterveydelle, jossa ei ole muutenkaan kehumista. Pitäisikö tekoälyn luomaan sisältöön ja esimerkiksi kuvanparantelusovellusten avulla tuotettuun materiaaliin laittaa varoitusmerkintä? Sillä mistä muuten kukaan kohta erottaa, mikä on totta ja mikä ei?

Asiantuntijat listasivat Psychology Today -lehdessä sosiaalisen median suurimmat uhkat lapsille ja nuorille. Yksi uhkista liittyi yhä kehittyneempiin kuvanparanteluohjelmiin, kuten TikTokin live-videoiden ”kaunistaja” Bold Glamour. Se käyttää koneoppimisteknologiaa ja editoi live-kuvaa automaattisesti. Moni sanoo, että se on pelottavan todenmukainen, miltei mahdoton erottaa aidosta. Se saa aikuisetkin käyttäjät huokailemaan: kunpa näyttäisinkin tuollaiselta!

Iso osa ihmisistä on tutkimusten mukaan tyytymättömiä omaan ulkonäköönsä sen jälkeen, kun on käyttänyt filtteriä kuvissaan.

Nupullaan olevaa identiteettiä horjutetaan

Nupullaan olevaa identiteettiä horjutetaan muutenkin riittävästi sosiaalisen median valikoidulla kuvavirralla. Käy yhä vaikeammaksi erottaa, mikä on totta ja mikä ei.

Europolin tuoreen raportin mukaan jopa 90 prosenttia median sisällöstä tulee olemaan tekoälyn luomaa vuoteen 2026 mennessä (PDF).

Tunnettujen kyberuhkien – kuten kiusaamisen, digipeliriippuvuuden ja seksuaalisen sisällön rinnalle on nousemassa uusi tuntematon uhka.

Tekoäly hallitsee jo nyt lasten ja nuorten mediankäyttöä: algoritmit määräävät mitä videoita lapset katsovat, mitä uutisia he näkevät ja minkälaista sisältöä he kuluttavat. Jopa aikuisten on vaikea tunnistaa tekoälyn tuotoksia. Lisäksi tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi kiusaamisen välineenä. Tekoälyn avulla voi manipuloida kuvia ja videoita.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto puhuu sinisen valon sukupolvesta, jonka mediakasvattamisessa meillä vanhemmilla onkin melkoinen urakka. Ei se mennytkään niin, että uimaan opitaan, kun heitetään virtaan. Diginatiivius on myyttiä. Olisi jo aika tunnustaa se.

Diginatiivius on myyttiä. Olisi jo aika tunnustaa se.

MLL ehdottaakin varoitusmerkintää tekoälyn luomiin sisältöihin. Miksei siis myös filttereihin? Vai kuinka kauan aiomme katsoa vierestä, kun feikkitodellisuus sekoittaa lastemme ja nuortemme mieltä?

”Opetimme lapset uimaan 50 vuotta sitten, nyt on aika pitää huolta sinisen valon sukupolven lapsista ja opettaa heidät uimaan median virrassa. Jo entuudestaan monimutkainen mediakenttä on muuttunut haastavammaksi tekoälyn myötä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto haluaa tukea huoltajia mediakasvatuksessa, sillä jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen myös digitaalisissa ympäristöissä”, sanoo Paula Aalto, MLL:n kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö tiedotteessa.

MLL:n sivuilla onkin ilmaiseksi saatavilla mediakasvatusmateriaaleja sinisen valon sukupolven vanhemmille.

 

Lue myös:

Nuorten ulkonäköpaineet ulottuvat jo navan alle

Nuoret kysyvät: millainen keho on normaali?

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *