Mitä nuoret voivat oppia eläimiltä?
Meillä oli hiljattain tyttären kanssa monta viikkoa kestävä projekti: kanin kynsienleikkuu. Kannattaako kani vain napata syliin ja pitää sitä napakasti otteessa, kunnes kynnet on leikattu? Tiedoksi: kanit ovat kovia räpistelemään terävine kynsineen ja suuttuessaan ne tömistävät lattiaa voimakkailla takakäpälillään. Turha kuvitella, että vastahakoisen kanin kynsienleikkuu onnistuu.
Aluksi opetimme sen sietämään tassuihin koskemista syöttämällä herkkuja samaan aikaan kun toinen silitteli sen tassuja. Parin päivän päästä onnistui yhden kynnen leikkaaminen. Seuraavana päivänä useamman. Reilun kahden viikon päästä saimme kaikki kynnet leikattua.
Vaadimme tehokkuutta jopa lemmikeiltämme
Me ihmiset hätiköimme. Vaadimme tehokkuutta. Jopa lemmikeiltämme. Asioiden olisi tapahduttava saman tien, siinä tahdissa kuin haluamme. Ei onnistu eläinten kanssa. On nöyrryttävä. On kunnioitettava eläimen hidasta tahtia. Siksi lemmikit ovat parasta, mitä meille voi tapahtua.
Lapset ja nuoret oppivat lemmikkejä hoivatessaan kosolti elämässä tarvittavia taitoja. Ensinnäkin hoivan antamista. Se on huipputärkeä ja aliarvostettu taito! Miten onnistuu jälkeläisten kasvattaminen ihmiseltä, joka ei osaa hoitaa elävää olentoa? Millaisia ihmisiä kasvaa heistä, jotka eivät ole koskaan saaneet hoivaa eivätkä sitä osaa antaa?
Millaisia kasvaa heistä, jotka eivät ole koskaan saaneet hoivaa tai saaneet hoivata elävää olentoa?
Hoivan antamiseen liittyy luottamus ja vastuu. Vain hoivan kautta voit saada eläimen luottamaan itseesi. Jos petät luottamuksen, on vaikeaa saada se takaisin. Luottamus velvoittaa kantamaan vastuuta.
Eläimet voivat opettaa myös myötätuntoa ja muita tunnetaitoja. Vierailin muutama vuosi sitten pieneläinkoti Pihkassa, Kannonkoskella, jossa ohjaaja Annariitta Hietaharju kertoi Green Caresta, eläinavusteisesta kasvatustyöstä.
Sosiaalipedagoginen hevostyö on jo monille tuttua, mutta muutkin eläimet sopivat kasvatustyöhön. Jokainen Pihkan asukeista on oma persoonansa. Arat chinchillat palkitsevat lähestymällä niitä, jotka malttavat odottaa rauhassa. Vuohien leikillisyys saa unohtamaan roolit ja jopa ”teiniangstin”. ”Kun eläimen kanssa on kävelyllä ja on yhteydessä siihen riimun kautta, huomaa miten oma vauhti, tunnetila ja äänenkäyttö vaikuttavat suoraan eläimeen. Moni ei ole koskaan aiemmin kokenut vastaavaa” sanoo Hietaharju.
Vuohien leikillisyys karkottaa teiniangstin.
Vilja Vähä-Aho tutki pro gradu -työssään koira-avusteista työskentelyä lastenkodeissa. Hän havaitsi lasten peilaavan omia tunteitaan ja tekemistään koiran avulla esimerkiksi kuvaamalla, että he olivat yhtä väsyneitä kuin koira tai heillä oli yhtä kivaa kuin koiralla. Se oli työntekijöiden mielestä tehokasta tunnetaitokasvatusta.
Koira ilostutti lastenkodin arkea ja helpotti vaikeista asioista puhumista.
Haastatteluissa kävi ilmi, että koira ilostutti ilmapiiriä ja helpotti vaikeista asioista puhumista. Moni toi esiin koiran välittömyyden: se tervehti jokaista aina yhtä hyväntuulisesti. Lapset, jotka touhusivat yleensä innokkaasti älypuhelintensa kanssa, valitsivat koiran kanssa leikkimisen aina kun mahdollista. Lapset kutsuivat koiraa ”omahoitajaksi” tai ”lohtukoiraksi”. Koirasta puhuttiin silloinkin, kun se ei ollut paikalla. Siitä oli tullut osa yhteisöä.
Eläimet opettavat paljon rakkaudesta. Kanin, kissan, koiran tai minkä tahansa elävän olennon sydämen voi voittaa vain kärsivällisyydellä. Pakottamalla rikotaan luottamus, palataan alkupisteeseen. Eläimen luottamuksen voittaminen on sitä palkitsevampaa, mitä isomman työn se on vaatinut.
Mikä on tärkeämpää kuin sydämen polkujen löytäminen?
Sydämeen ei ole oikotietä, on vain aikaa ja vaivaa vaativa polku. Mutta mikä voisikaan olla elämässä tärkeämpää kuin sydämen polkujen löytäminen?
Lue lisää lapsista, nuorista & eläimistä:
Allergisen kipeä valinta: lemmikki vai terveys?
Koirat lastensuojelulasten tukena
Kommentit (0)