Hyppää sisältöön

Koiranpäivä on joka päivä

On yhtä vähän syitä kohdella huonosti parasta ystäväämme koiraa kuin ihmisystävää. Lapset ja nuoret oppivat koiraa hoivatessaan tärkeitä elämäntaitoja.
Julkaistu
Teksti Tuija Siljamäki
Kuvat Robert Eklund/Unsplash
Koiranpäivä on joka päivä

Koiramme Pepe, cavapoo-mix, sairasti sydämen vajaatoimintaa. Lääkitys helpotti sen viimeisiä elinvuosia. Kun lääkkeet eivät enää tehonneet, tuli maailman vaikeimman päätöksen aika. Lopulta se ei saanut enää yskältään nukuttua. En voi tietää, mitä se itse ajatteli, mutta sen olo näytti tuskaisalta enkä kestänyt enää katsella sitä sivusta.

Sen viimeinen päivä oli tähänastisen elämäni ahdistavin ja surullisin päivä. Kun palasimme eläinlääkäristä tyhjin käsin ja avasimme ulko-oven, odotin vaistomaisesti karvaista ryntäystä syliini. Sitä ei tullut. Vasta kymmenien ovenavausten jälkeen sydämeni uskoi, ettei se enää tule vastaan. Lasten mummi huhuili sitä ovelta vielä kuukausia eutanasian jälkeen.

Kuukausia kaipasin sen katsetta, hengitystä ja pehmoista päätä kättäni vasten. Lenkkipolulla oli yksinäinen olo ilman sitä.

Suru oli helpompi kantaa yhdessä, perheenä. Sen rakkaiden, hassujen piirteiden muisteleminen lähensi meitä perheenä .

Miten se nuorempana juoksi ympyrää lenkittäjän ympärillä. Kutsuimme sitä ”pepekaruselliksi”. Miten pelkkä herkkupussin rapina sai sen säntäämään luokse. Miten se kammosi kärpäsiä. Miten se tuli istumaan eteesi ja napittamaan silmiin, kun olit unohtanut antaa sille purutikun. Miten se lyhyenkin poissaolosi jälkeen lainehti iloa kuonosta hännänpäähän.

Myös nuoristani lapsuudenkoti tuntui tyhjemmältä ilman koiran tassujen tepsutusta ja tohinaläähätystä. Heidän ponnekkaasti kannustamanaan teimme päätöksen uuden koiran hankkimisesta. Pieni saksanpystykorvaneiti Lempi muutti meille viime syksynä, vajaa vuosi Pepen kuoleman jälkeen.

Ymmärrän Tiina Raevaaraa, joka kertoo kirjassaan Minä, koira ja ihmiskunta (Like 2022) väsyvänsä ihmisseurassa, mutta latautuvansa koiriensa läsnäolosta. Huomaan tuntevani samoin. Ei siksi, etten pitäisi ihmisistä, vaan siksi että koira antaa jotakin sellaista, mitä toinen ihminen ei voi. Kosketuksen eläimelliseen puoleemme? Luontoon? Kadonneen yhteyden historiamme alkuhämäriin? Ehkäpä.

Kaikki eivät pidä koirista, mutta on paljon ihmisiä, joille tuntuu olevan välttämättöntä saada elää koiran kanssa

Raevaara avaa kirjassaan tätä ihmismielen ”outoa piirrettä”, jota ei välttämättä löydy kaikista. Kaikki eivät pidä koirista, mutta on paljon ihmisiä, joille tuntuu olevan välttämättöntä saada elää koiran kanssa, kuten minä. Ehkäpä meillä on koiraihmisgeeni? Jos koirankaipuu on geeneissä, niin myös molemmat nuoreni ovat perineet sen.

Oli havahduttavaa lukea, miten paljon koirat ovat vaikuttaneet ihmiskunnan kehittymiseen. Ne ovat toimineet murtohälyttiminä, puolustaneet meitä pedoilta, auttaneet metsästyksessä, vahtineet reviiriämme, paimentaneet karjaamme ja karkottaneet tuhoeläimiä. Muun muassa. Vastineeksi koirat ovat saaneet ruokaa ja suojan pedoilta.

Ikävä kyllä kohtelemme niitä melko usein kaltoin. Ymmärtämättömyyttämme ja välinpitämättömyyttämme. Koirat tuntuvat ymmärtävän meitä paremmin kuin me niitä.

Onneksi viime aikoina lempeys on alkanut voittaa alaa. On yhtä vähän syitä kohdella huonosti parasta ystäväämme koiraa kuin ihmisystävää. Positiivinen vahvistaminen on päivän sana koirakoulutuksessa – ja se toimii! Pentueskarin ansiosta reaktiivinen, haukkuherkkä Lempi on nykyisin mitä mainiointa lenkkiseuraa ja tulee toimeen niin ihmisten kuin muiden koirienkin kanssa.

Kerroin aiemmassa postauksessani kanien kynsienleikkuusta. Samalla metodilla – nameilla ja kärsivällisyydellä – saamme myös koirulin kynnet leikattua.

Lapset ja nuoret oppivat koiria hoivatessaan kosolti elämässä tarvittavia taitoja.

Hoivan antaminen on huipputärkeä ja aliarvostettu taito! Miten onnistuu jälkeläisten kasvattaminen ihmiseltä, joka ei osaa hoitaa elävää olentoa? Millaisia ihmisiä kasvaa heistä, jotka eivät ole koskaan saaneet hoivaa eivätkä sitä osaa antaa?

Hoivan antamiseen liittyy luottamus ja vastuu. Vain hoivan kautta voit saada eläimen luottamaan itseesi. Luottamus velvoittaa kantamaan vastuuta. Jos petät luottamuksen, on vaikeaa saada se takaisin.

Kennel-liiton järjestämää koiranpäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 24.4.

Ilmainen Kennel-liiton webinaari koiran kasvatuksesta positiivisesti vahvistaen alkaa su 24.4. klo 12.

Lisää koirista Lapsen Maailman verkkosivuilla:

Kerro koiralle!

Koirat lastensuojelulasten tukena

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *