Olen oppinut
Olen jo kolmen vuoden ajan kertonut teille mitä olen oppinut.
Lyhyesti, selittelemättä.
Kuluneen 12 kuukauden aikana olen oppinut:
Odottamaan.
Ja odottamaan vielä odottamasta päästyäänkin.
Olen oppinut miltä tuntuu kun kukaan ei ymmärrä odotustasi.
Olen oppinut, miltä tuntuu kun jotkut ystävyyden kuplat eivät enää kohtaa
Olen oppinut hyvästelemään
Olen oppinut itkun puhdistavan voiman
Olen oppinut miltä tuntuu olla tuuliajoilla vailla tarkkaa tietoa päämäärästä.
Olen oppinut miltä tuntuu herätä öisiin paniikkikohtauksiin.
Olen oppinut miten aikuisenakin voi löytää sydänystäviä
Olen oppinut miltä helpotus tuntuu.
Olen oppinut miltä paluu kotiin vuoden poissaolon jälkeen tuntuu.
Olen oppinut että meillä on ystäviä, jotka tekevät sen ylimääräisenkin kierroksen meidän tähtemme.
Olen oppinut taas jotain rakkaudesta.
Olen oppinut tekemään itseni onnelliseksi.
Olen oppinut rakastamaan meren pauhua.
Olen oppinut hengittämään pelikaanin siiveniskujen tahtiin.
Olen oppinut miten punapuut keräävät vettä puun ja kuoren väliin.
Olen oppinut miltä ikuinen aurinkorasvan tuoksu voi tuoda turvaa.
Olen oppinut että väsymys tekee minut edelleen huonommaksi vanhemmaksi.
Olen oppinut että viisaudenhampaan poistosta voi toipua kaksi kuukautta.
Olen oppinut että jetlagissa ei saa kuunnella pään sisäisiä tunteita
Olen oppinut että rakastan elämää.
Olen oppinut kertomaan ääneen myös ne oudot piirteeni
Olen oppinut että on muitakin jotka näkevät makuja väreinä
Olen oppinut luopumaan
Olen oppinut pistämään oman elämäni ja työni syrjään
Olen oppinut että rakastan työtäni ja kaipaan sitä enemmän kuin haluaisin myöntää
Olen oppinut voivani oppia uutta
Olen oppinut etten koskaan ole valmis kasvattajana
Olen oppinut ettei ujouteni enää näy päällepäin niin kuin joskus ennen
Olen oppinut olemaan avoin
Olen oppinut paljon amerikkalaisesta koulujärjestelmästä
Olen oppinut enemmän kodittomien ihmisten arjesta kuin koskaan ennen
Olen oppinut esittelemään itseni pelkällä etunimellä, ilman titteliä
Olen oppinut, että pelkkä läsnäoloni voi tuoda jollekin lohtua
Olen oppinut, etten minä voi muuttaa kaikkea
Olen oppinut, että myös minä voin olla muutoksen alku
Olen oppinut, että aina eivät kaikki lusikkani riitä
Olen oppinut, että minä riitän vajaanakin
Olen oppinut perheeni olevan suurin voimavarani
Olen oppinut lastemme olevan mahtavia ihmisen alkuja
Olen oppinut Esikoiseni kyseenalaistavan maailmaa enemmän kuin kukaan tuntemani ihminen
Olen oppinut rakastamaan Puolisoni isyyttä pohjattoman paljon
Olen oppinut, että aina ei voi tehdä kaikkia onnelliseksi
Olen oppinut joidenkin ystävyyksien olleen ehkä vääränlaisia jo heti alusta asti
Olen oppinut, etten minä aina tee asioita väärin
Olen oppinut olemaan hiljaa vaikka haluaisin protestoida
Olen oppinut puhumaan vaikka haluaisin olla hiljaa
Olen oppinut elämään hitaasti vanhenevan kehoni kanssa
Olen oppinut luottamaan elämään
Olen oppinut taas jotain kuolemasta
Olen oppinut paljon surusta
Olen oppinut, etteivät ihmisoikeudet kosketa kaikkia
Olen oppinut, etteivät kaikki ihmiset todellakaan välitä muista
Olen oppinut, että maailma on paha
Olen oppinut, että maailmassa on silti paljon hyvää vielä jäljellä
Olen oppinut luottamaan tulevaisuuteen
Olen oppinut luottamaan, että saan elämästä kopin
Olen oppinut olevani riittämätön
Olen oppinut riittäväni juuri näin
Olen oppinut minulla olevan oikeus elämääni
Olen oppinut minulla olevan kyky tehdä elämästä hyvä
Olen oppinut minulla olevan oikeus onnellisuuteen
Olen oppinut että rakkaus kannattelee surunkin keskellä
Olen oppinut katsomaan eteenpäin avoimin silmin
Olen oppinut olemaan nöyrä
Olen oppinut rakastamaan kolibrin lentoa
Olen oppinut pitämään hetkestä kiinni
Aikaisemmat olen oppinut tekstit löytyvät täältä
© all rights reserved
Annuska Dal Maso
annuska@annuskadalmaso.com
