Siirry sisältöön
Lapselliset miehet

Pääseekö lapsi ongelle?

17.08.2015

Lapsen elämässä on paljon naisia: on äiti, neuvolan täti, päiväkodin tädit, kerhotädit, kenties naisopettaja, kummitäti, isoäiti, terkkaritäti. Ihan tavallisia aikuisia miehiä ei välttämättä kuulu lapsen elinpiiriin lainkaan. Muuan mies kertoi tajunneensa vasta armeijassa, että joidenkin lasten arjessa voi olla myös miehiä.

Tietenkin lapsen elämä naisten ympäröimänä voi olla hyvää, täyttä ja onnellista. Sitä en epäile hetkeäkään. Mutta sitä mietin, pääsevätkö lapset ongelle tai notskille.

Takavuosina vedin muskareita kansalaisopistolla ja satutunteja kirjastoilla. Työ oli mukavaa ja merkityksellistä. Sain siitä myönteistä palautetta melko usein, oikeastaan niin usein, että aloin epäillä, onko paras ominaisuuteni ehkä se, että olen mies tällä naisvaltaisella alalla. “No eiku oot sä muutenki hyvä”, kiirehti eräs äiti vakuuttelemaan, kun esitin epäilyni.

Lopetettuani satutunnit kohtasin kaupungilla rouvan, joka tapasi käydä satutunnilla lapsenlapsensa kanssa. Hän valitteli sitä, että olin jättänyt satutuntien pidon. Vastasin, että onhan tämä nykyinen satutäti oikein pätevä. “Mutta onhan se mukavampi katella tollasta nuorta komeaa miestä”, tuumi rouva, joka oli ennättänyt siihen ikään, jossa voi sanoa sen mitä ensimmäisenä mieleen tulee.

Tiedä siitä nuoruudesta tai komeudesta. Mutta se on fakta, että monen lapsen elämästä puuttuu ihan tavallisia miehiä. Heistä on suorastaan huutava pula. Hyvä lukija, jos tunnistat itsesi ihan tavalliseksi mieheksi, mietipä mahdollisuutta alkaa tukihenkilöksi. Alkuun pääset esimerkiksi täältä.

Lapsen elämässä olisi hyvä olla erilaisia ihmisiä. Hän oppii, että asioihin, ihmisiin ja elämään voi suhtautua monella tavalla. Sanotaan, että äiti lohduttaa ja isä rohkaisee. Isä kannustaa lasta luottamaan itseensä ja kohtaamaan maailman ja kun haavereita sattuu, lapsi palaa äidin syliin paijattavaksi. Jos lapsi kaatuu ja alkaa itkeä, äiti ottaa syliin, silittää ja valittelee, että “voi voi sinua pikku kullanmuru”. Isä puhaltaa pipin, taputtaa selkään ja toteaa, että “onneks ei sattunut pahasti, ei kun menoks”. Tämä ei tietenkään ole mikään tavoitetila tai (hetero)normi, vaan elämästä tehty huomio ja yleistys. Kumpikaan suhtautumistapa ei ole huonompi tai parempi, ja luultavasti lapsi on aivan yhtä tyytyväinen sekä isän että äidin tapaan.

Mutta palataanpa vielä kalastukseen.

Kuluvan viikon torstaina 20.8. klo 17-21 on Joensuun Kuhasalossa kalastusilta isämiehille ja lapsille. Tiedossa on onkimista, kalanperkuuta ja -syömistä. Paistetaan, savustetaan ja loimutetaan kalaa, tartutetaan savunhaju vaatteisiin. Omat onget, evästä ja säänmukainen varustus mukaan. Myös kirkkoveneestä on mahdollista onkia, jos ilmoittautuu etukäteen osoitteeseen topi.linjama@pelastakaalapset.fi. Nähdään Kalmonkatiskalla!

Topi Linjama

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »