Siirry sisältöön
Lapselliset miehet

Kuinka kasvatan passiivis-aggressiivisen lapsen?

22.11.2016

Suomen vaalituin kansallisaarre on passiivis-aggressiivinen mielenmaisema ja siihen saumattomasti liittyvä umpimielinen ja köyhä tunneilmaisu. Menee muuten vaalimisessaan heittämällä ohi näistä Unescon maailmanperintökohteista, mitä näitä on, Suomenlinnaa ja Petäjäveden kirkkoa ynnä muuta.
Vaan oletko miettinyt, miten se me sen aina teemme? Kuinka siirrämme tunnepakoisen passiivis-aggressiivisuuden yhä uudelleen lapsillemme? Tässä nykyisille ja tuleville äideille ja isille seitsemän periaatteen lista, jota noudattamalla osallistut kansallisiin talkoisiimme ja siirrät umpimielisen perinnön omillekin piiperoille.
1. Älä hempeile liikaa
Erityisesti isien pitää muistaa olla Miehiä. Lapsen tai puolison halaaminen on ehkä ok, jos Granlund tekee maalin (ei koske alkusarjaa, silloin ministerinyrkki riittää), mutta sen jälkeen se on sitten noloa. Jos halaat ja lässytät liikaa, pojastasi tulee lässy, knapsu, homo, beta-uros, you know. Osoita siis olevasi hempeiden tunteidesi yläpuolella – vaikka oikeasti olisit niiden ulkopuolella.
2. Viha on noloa
Viha pitää piilottaa, sillä onhan se noloa menettää malttinsa. Jos lapsi oppii koskettelemaan vihan tunnettaan, hän pian ilmaisee sen, ja ei aikaakaan kun hän löytää jo muutkin tunteensa. Siinä sitä sitten ollaan.
3. Älä koskaan suutu
Jatkoa kohdalle kaksi. Ole mieluiten mr. Zen. Jos lapsi näkee, että iskä ei koskaan suutu vaikka sitä ärsyttää, hän kyllä oppii, että viha kuuluu padota piiloon. Eli tavallisen piiloleikin sijaan suosittelen lasten kanssa tunnepiiloa!
4. Jos kuitenkin suutut, anna lapsen ymmärtää, että se on hänen syynsä
Näin opitaan, että syyt noloihin tunnereaktioihin ovat aina vanhempien ulkopuolella. Sitä paitsi pieni syyllisyys ja häpeä pitää lapsella aina olla, se pitää tehokkaasti muutkin tunteet piilossa.
5. Hymähtele lapsen tunteille tai ohita ne
Näin lapsi oppii, mikä on tärkeää ja mikä ei. “Mikä toi nyt oli”-hymähdys on toimiva patenttilatistaja niin lapsen kiukkuun kuin innostukseenkin!
6. Tee lapsesta kuuliainen sinun tunteillesi
Tämä on helppoa. Aamuhärdellissä, ruokailussa ja iltaisin voit aina hermostuessasi muistuttaa, kuinka ikävältä sinusta tuntuu tällainen niskoittelu. Älä vaivaudu kysymään, olisiko lapsen ongelmakäytöksen takana joku hänen tunteensa, sillä siitä alkaa loputon suo. Porkkanana voit käyttää “Isille tulee hyvä mieli jos nyt syöt reippaasti” -tyyppisiä kannustimia.
7. Tee rakkaudestasi ehdollista
Ei se rakkaus kuulkaa ilmaista ole. Sen ehtona on hyvä käyttää esim. reipasta nukkumaanmenoa ja kotitöitä. Vanhemmalle lapselle hyvänä rakkauden ehtona on esim. saman maailmankuvan jakaminen. Näin lapsi ei päädy olettamaan, että hän itse olisi sellaisenaan rakas, vaan hän lunastaa rakkautensa vanhemman toiveiden täytteenä.
 
Sopivan tunnepakoisia hetkiä kasvatuksen parissa, isät ja äidit! Kirjoittaja ottaa nyt kielen pois poskesta ja alkaa siivota lasten  jättämiä aamupalasotkuja. Tuntuu ikävältä sellainen!
 
Heikki Nenonen

4 vastausta artikkeliin “Kuinka kasvatan passiivis-aggressiivisen lapsen?”

  1. Anonyymi sanoo:

    Loistava 😀

  2. Anonyymi sanoo:

    Valitettavasti tuossa oli kiteytettynä kaikki suomalaiset kasvatusperiaatteet. Minutkin on kasvatettu noin, ja kuinkahan paljon oon ehtinyt siirtää itse niitä eteenpäin. 🙁

  3. MinnaTuulia sanoo:

    Nostit kissan pöydälle! Tykkään!

  4. nenoheikki sanoo:

    Kiitos kommenteista 🙂 Vaikuttaa siltä, että aihe on kiusallisen tuttu muillekin kuin mulle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »