Siirry sisältöön
Kiikkuva kirjapylly

Lukumies

21.04.2017

Meidän perheen lapset ovat viime vuosina unelmoineet pelottavan maskuliinisista ammateista. Lähes kaikki ammattinimikkeet, jotka päättyvät sanoihin mies tai kuski, ovat löytyneet vuorotellen Ketunhännän ja Sudenkuonon unelma-ammattilistoilta.

Vähitellen Sudenkuonon unelma-ammatiksi on vakiintunut futispelaaja ja Ketunhännälle metsästäjä (!?!). Karhuntassu on tässä kaiken äijäenergian ja urheilulajien keskellä selvästi etsinyt paikkaansa ja tuntenut olonsa hieman epävarmaksi. Kunnes pari viikkoa sitten:

 

”Äiti, nyt mä oon keksinyt, mikä musta oikeesti tulee isona.”

”No mikä?”

”Lukumies.”

”Niinkö? Mitä se semmoinen lukumies oikein tekee?”

”Se vaan lukee ja kirjoittaa kirjoja kaiket päivät. Se Runeberg oli lukumies.”

 

Kuopukseni on siis selvästi suomalaisen torttupropagandan uhri.

Ensitöikseen perheemme tuleva lukumies päätti, että hän opettelee lukemaan. 4-vuotiaan tahdonvoimalla hän etsii nykyään iltaisin kirjaimia vanhoista Aku Ankoista ja toistelee yksinkertaisia äänneyhdistelmiä. Lisäksi Karhuntassu on ottanut Kekeltä muutamia lukemisen yksityistunteja. Ymmärtääkseni niissäkin on ollut hyvin ankkainen tunnelma.

Siitä Karhuntassu on ollut kummissaan, että Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu työn touhussa -kirjassa ei lainkaan esitellä lukumiehen ammattia. Onneksi kirjasta on kuitenkin löytynyt varalle eräs toinen 4-vuotiasta kiinnostava ammatti:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *