Ikuinen kyselyikä

Ennen omia lapsia ajattelin, että lasten kysymykset ovat söpöjä ja hassuja. Erityisen söpönä ja hassuna pidin sitä, kun lapset kyselivät vanhemmiltaan kinkkisiä miksi-kysymyksiä.

Miksi maapallo on pyöreä? Miksi jotkut ihmiset kuorsaavat? Miksi tuolla sedällä on noin isot tissit?

Enää en pidä lasten kysymyksiä kovinkaan söpöinä tai hassuina, vaan ajattelen, että kysymykset edustavat aina lapsen aitoa kommunikaation tarvetta. On tärkeätä, että jokaisella lapsella on aikuinen, joka on halukas keskustelemaan lasta itseään askarruttavista aiheista niitä vähättelemättä ja niille naureskelematta.

Lapsi, joka saa itselleen tärkeään kysymykseen vastauksen, on melkein kauneinta, mitä tiedän.

Kiikkuvan kirjapyllyn perheessä erityisesti nyt 8-vuotias Ketunhäntä on aina ollut kova kyselemään. Ketunhäntä on lapsi, jonka kyselyikä alkoi välittömästi, kun hän oppi puhumaan, eikä sille ainakaan vielä ole näkynyt loppua.

Onneksi en ole ikinä ottanut paineita siitä, että en tiedä paljon mitään. Aina voi ottaa selvää ja oppia uutta. Ja joskus pelkkä keskustelu voi olla itsetarkoituksellista, eikä vastauksia edes lopulta tarvita.

Tällä viikolla olemme Ketunhännän kanssa yhdessä googlettaneet esimerkiksi ”maailman vaarallisimmat myrkkysienet”, ”ydinvoima” ja ”munasarjat”.

Olen huomannut, että sen lisäksi, että Ketunhäntä on ylipäänsä kiinnostunut tiedosta, hän on äärimmäisen kiinnostunut myös turhanpäiväisestä knoppitiedosta.

Knoppitiedon ystäville on onneksi tarjolla paljon hauskoja kirjoja. Ketunhännän suosikit ovat tällä hetkellä Lasten Keskuksen 100 asiaa -sarjan kirjat: 100 asiaa, jotka haluat tietää ja 100 asiaa avaruudesta.

100 asiaa, jotka haluat tietää -kirjan ovat kirjoittaneet Alex Frith, Minna Lacey, Jerome Martin ja Jonathan Melmoth ja 100 asiaa avaruudesta kirjan Alex Frith, Alice James ja Jerome Martin. Molemmat kirjat ovat kuvittaneet Federico Mariani ja Shaw Nielsen, ja ne on suomentanut Reija Jousjärvi.

Vaikka itse suosin ennen kaikkea kotimaista lastenkirjallisuutta, olen ikionnellinen, että nämä 100 asiaa -sarjan kirjat on suomennettu, niin herkullisia ne ovat.

On oikeastaan aika uskomatonta, miten paljon tietoa yksittäinen lasten tietokirja voikaan kätkeä sisäänsä. 100 asiaa, jotka haluat tietää selittää esimerkiksi lapintiiran muuttomatkan ja evoluutioteorian yksinkertaisella alakouluikäisten suuhun sopivalla kielellä. Kirjan infograafinen kuvitus on paitsi hauskaa myös oivaltavaa.

Lisäksi 100 asiaa, jotka haluat tietää kertoo, että valailla on sormiluut, että pilvenpiirtäjät huojuvat tuulen mukana ja että autot voivat kulkea kookospähkinöillä. 100 asiaa avaruudesta sen sijaan kertoo esimerkiksi, kuinka esineet spagetoituvat lähellä mustaa aukkoa.

Juuri tällainen omituinen knoppitieto houkuttelee ainakin Ketunhäntää. Hänelle paras ja kiinnostavin uusi tieto on aina jotenkin uskomatonta ja täysin hillitöntä.

Mutta uusi tieto synnyttää aina myös uusia kysymyksiä. Ainakin Ketunhännän kohdalla ne ovat vuosi vuodelta monimutkaisempia.

Eilen pyyhin ruokapöytää, kun Ketunhäntä kohotti yllättäen katseensa Aku Ankasta ja kysyi: ”Äiti, kuinka paljon sä tiedät fuusioenergiasta?”

Ja niin päädyimme taas internetin ja hakukoneiden pariin.