Tämä ei oikein käänny nokkelasti suomeksi. Kun sataa niin kaatosataa? Kun sataa niin sataa kaatamalla? Toisteista. Joka tapauksessa, tarkoitan sillä seuraavaa.

Noin viikon sisään nyrjäytin nilkkani pahasti, rikoin vahingossa (en raivona) niin paljon astioita, että piti jo lähteä kaupoille, ja hukkasin neiti B:n Kela-kortin. Saman viikon sisällä lapset sairastivat yhden oletetun kurkunpään tulehduksen, kolme silmätulehdusta ja kolme yskätukkoisuusflunssaa, minkä johdosta puoliso hoiti noin 70 herätystä yössä. Silmätulehduksia lääkittiin kuusi (eli 18) kertaa päivässä ja päälle voiteet illalla. Siinä ei paljon Kela-kortteja uusittu.

Tällä kaatosateen aikakaudella postitin paketin, joka olisi voinut olla paremminkin pakattu. Alistuneena huokasin, että kyhäelmä hajoaa varmaan matkan aikana. Kappas! Ei hajonnut. Siitä tiesin monsuunisateiden olevan toistaiseksi ohi.

Kolmoskortti kehiin

Positiiviset: tämä kaikki tapahtui ennen synttäreitä ja joululomaa. Sähköinen asiointi silmätulehduksien kanssa oli superkätevää. Chatti auki, kuva sairaanhoitajalle, ja reseptit olivat valmiina muutaman tunnin päästä. Vähän toista kuin lähteä terveysasemalle kolmen lapsen kanssa jonottelemaan. Ja kolmoskortti! Herra C ei ollut asiointini aikana kotona, joten käytin neiti A:n kuvaa hänenkin asiointiinsa. Kolmoskortti! Yhden lapsen reseptin lunastamisella saatiin hoidettua kaikkien silmät. Kolme yhden hinnalla.

Muuta ajankohtaista: olimme monikkoperheiden pikkujouluissa. Se on mielenkiintoinen kupla, kun kaikki lapset ovat monikkolapsia (sisarukset poislukien),ja identtisiä parejakin vilisee silmissä. Kuitenkin oli vielä hieman sirkusnähtävyysolo, sillä muita kolmosia en bongannut. Missä kaikki kolmoset ovat? Yhdet kaksosten vanhemmat totesivat nolon oloisina, että vasta nyt lasten ollessa kahden kuukauden ikäisiä he uskalsivat lähteä johonkin tapahtumaan heidän kanssaan. Minä kyllä nostin hattua suoritukselle.

2-vuotiskuvaan piti laittaa nastalla rusetti.

Vielä sekalaisempaa: Olen joskus miettinyt, miksi lapsuuskuvissa minulla oli aina polkkatukka, sitten kun hiukset viimein alkoivat kasvaa. 2-vuotiskuvaan piti kuulemma laittaa nastalla rusetti. Nyt ymmärrän lyhyen tukan. Pätkäisin tyttöjen luonnonrastoiksi kovaa vauhtia muuttuvista luonnonkiharoista kolmanneksen pois. He ehtivät kyllä kasvattaa kutreja, kun harjattavana oleminen tai harjaaminen alkaa kiinnostaa.

Läppäri piti tämän kirjoittamista varten noutaa ylimmältä pyyhekaapin hyllyltä. Suoranainen ihme, että välähti etsiä sitä sieltä, kun välillä tuskin muistaa nimeään ja viikonpäivää. Aparaatti piti piilottaa, kun herra C nouti sen vaikka (jakkaran ulottuvissa olevista) maailman ääristä yhtenä päivänä.