Vähän yli yksi kotipäivä (osa 1/3)

Miten toiset tarkalleen viettävät päiviään? Realityohjelmien, blogien ja sosiaalisen median määrän perusteella tämä kiinnostaa ihmisiä, niin myös minua. Se mikä on itselle peruskauraa voi toiselle olla kiinnostava kurkkaus erilaiseen eloon. Siispä, olkaa hyvät, tässä hieman yli yksi kappale meidän tavallista kotipäiväämme lasten ollessa päiväkodista ja puolison töistä vapaalla. Aloitetaan edellisestä illasta.

22:00 Neiti B on sairaana ja herättää huudollaan. Annan lääkkeen. Peittelen. Olen poikkeuksellisesti koko yön hoitovastuussa puolison ollessa pois.

22:25 Neiti B tulee hakemaan minua, jään viereen patjalle torkkumaan. Rauhoittelen useaan otteeseen. Torkahdan.

00:00 Kömmin omaan sänkyyn.

05:00 Neiti B herää, valittaa kipeää korvaa ja annan toista särkylääkettä. En muista jäinkö hetkeksi päivystämään vai palasinko saman tien omaan sänkyyn. Puoliso on palannut kotiin.

6:30 Neiti B herää poikkeuksellisesti ensimmäisenä. Onneksi neiti A:lla ja herra C:llä oli hyvä yö, ja herätyksiä tuli ainoastaan potilaan taholta. Houkuttelemme neiti B:n jäämään viereemme. Pian hän haluaa leikkimään. Puoliso ottaa vetovastuun.

Sentään saan myöhäistettyä päivän aktiivista aloitusta.

07 aikaan muutkin lapset heräilevät. Katsovat tv:tä, leikkivät ja syövät aamupalaa puolison kanssa minun jatkaessani lepäilyä. Äänikirja pyörii kuulokkeissa, taidan välillä torkahtaa mutta mistään varsinaisesta nukkumisesta ei voi puhua. Sentään saan myöhäistettyä päivän aktiivista aloitusta, sekin on jotain. Välillä kuulen lasten riitelyä, puolison komentoja sekä riehakkaita leikin ääniä.

10 pintaan lapset pelmahtavat herättämään minua. Vaihto lennosta. puoliso kömpii sänkyyn. Lapset tempaavat minut mukaan leikkeihinsä. Livahdan pian keittämään kahvia, käymään vessassa ja syömään puuron. Mitä ne hitaat aamut taas olivatkaan?

11 maissa lämmitän eilistä kanaa ja pastaa lapsille. Leikit jatkuvat hetken. Neiti B on silminnähden uupunut ja kipeä.

12 Houkuttelen neiti B:n vessaan ja salakuljetan puolison viereen päiväunille, jotta minä pääsen neiti A:n ja herra C:n kanssa ulos. Aurinko paistaa pitkästä aikaa kunnolla. Tekee mieli raitista ilmaa. Monenlaista venkoilua: ei halua sukkia, ei halua pitkähihaista, ei halua kurahaalaria. Lopulta saadaan kohtuu sovussa tarvittavat kamppeet päälle. Itse vetäisen yöpaidan päälle tuulipuvun, tällä mennään.

Pientäkään retkeä ei ihan helposti tulisi yksin kolmen kanssa tehtyä.

12-13 Ensin omassa pihassa touhuilua. Hiekkalaatikko on viimeinkin sulanut, ja märällä lillingillä on kiva leikkiä. Lähdemme kävelylle viereiseen rantaan, ja hyvä tovi hurahtaa keppejä ja kiviä veteen viskoessa. Paluumatkalla käymme metsäseikkailulla, mikä tarkoittaa tieltä isojen kuusten katveeseen poikkeamista. Lapset keräävät oraville käpyjä ja jättävät ne kannon päälle. Totuuden nimissä: tällaista pientäkään retkeä ei ihan helposti tulisi yksin kolmen kanssa tehtyä. Kahden kera on jo huomattavasti matalampi kynnys. Tilanne tuntuu hallittavammalta. Idyllisen retken meinaa tuhota aurinkolasikriisi. Eivät pysy päässä. Ei haluta ottaa poiskaan. Poljen jalkaa, puhisen ja kiristelen hampaita. Eikö tämäkään onnistunut? Onneksi kriisi ohitetaan. Retki jatkuu kivoissa tunnelmissa, vaikka retkiopas alkaakin olla aika väsynyt.

13-13:30 Kävellään takaisin kotiin. Herra C haluaisi uudelle metsäretkelle, mutta neiti A ei enää jaksa tallustaa. Kotipihassa väritetään katuliiduilla kiviä, kivetystä ja puita. Istun auringossa ja hetken katson lasten touhua. Yritän rentoutua syvään hengittäen. Nämä ovat niitä harvoja hetkiä jälkikasvun kanssa, kun on rauhallista eikä minulta vaadita mitään. Nauti. Rentoudu. Ole vain. Käyn katsomassa lasten taidetta puun alla olevilla kivillä. Kumartuessani lyön otsan oksantynkään. Käyn kuulostelemassa sisällä, puoliso ja neiti B vaikuttavat yhä nukkuvan. Värittäminen alkaa tökkiä, ja suuntaamme sisälle välipalalle. Yhä uinuva neiti B herää äänekkääseen sisääntuloomme.

Muutaman tunnin kuluttua huomaan kurkata peilistä kirveltävää otsaani: näyttävä, punainen vekki hiusrajassa.

(Jatkuu seuraavassa postauksessa)