Heti alkuun tunnustettakoon, että pitkään lupailemani säästämisen pro-vinkit ovat ehkä enemmänkin sarjaa luokittelemattomat, jotka eivät mihinkään muuhun kategoriaan sopineet tai vahingossa unohtuivat. Mutta pidemmittä puheitta:

Kattava, avulias ja kädentaitoinen lähipiiri säästää paljon rahaa. Oli sitten kyse vaatteiden korjaamisesta, hiomakoneen lainasta, lastenhoito- tai remonttiavusta tai punalaputettujen ruokatuotteiden metsästyksestä, ovat apukädet iso säästö. Kaikilla ei ole perhettä lähellä, mutta verkostoa voi yrittää kutoa myös ystävistä, naapureista ja somen ja järjestöjen kautta vapaaehtoisista.

Olemme luonnollisesti tällä hetkellä enemmän saavana osapuolena, mutta luotan punttien tasoittuvan ajan myötä. Ja saahan antajakin jotain: hyvän mielen. Olen sekä itse aiemmin tekemäni vapaaehtoistyön että kolmosäitiyden myötä tullut paremmaksi avun vastaanottamisessa. Oikeastaan tämän kappaleen otsikko pitäisi olla ”Opettele pyytämään ja ottamaan apua vastaan.”

Aika ja varasto

Ajanhallinta on myös yksi olennainen säästötapa. En mielellään lähde hakemaan Torista löytynyttä yksittäistä tuotetta tai tilaa nettikaupasta yhtä juttua kerrallaan. Säästää aikaa ja rahaa noutaessaan tai tilatessaan isomman satsin kerralla. Ajan hermolla oleminen ruoanlaitossa säästää paljon. Teen isoja annoksia kotiruokaa ja pakastan toisinaan osan. En koskaan ala tekemään ruokaa nälkäisenä, vaan meillä on käytännössä aina vähintään yhtä ruokaa valmiina. Pikaruokaan tulee näin turvauduttua harvemmin.

Pitäisi myös olla aina askel edellä vähintään seuraavaa jos ei muutamaakin seuraavaa sesonkia. Meillä roikkuu jo vaatehuoneen rekissä pari kokoa liian isoja kura- ja toppapukuja, jotka on saatu ilmaiseksi tai astettu alesta. Ei tarvitse ostaa sesongissa olevia vaatteita, jotka väistämättä ovat kalliimpia käytettyinäkin. Eteisen kaapissa on kaksi valtavaa kassia pääosin ilmaiseksi saatuja liian suuria kenkiä, joita voi käydä läpi entisten jäädessä pieneksi. Vähän naurattaakin, mutta jokunen pari taitaa olla peräti neljän vuoden takaa raskausajalta peräisin. Ihan näin pitkään ei ole strategiani mukaista yleensä kampetta säilöä. Mistä tullaankin…

varastotilaan. Aiemmassa pienessäkin asunnossa pyrin minimoimaan muun kamppeen, jotta meille mahtui aina säilöön ilmaiseksi ja edullisesti saatuja lasten vaatteita, kenkiä ja harrastusvälineitä. Nytkin varastossa on isoja kassillisia vaatteita koosta 104 aina noin 120-senttiseen asti sekä kesäksi yhdet rullaluistimet, potkulautoja ja sulkapallomailoja.

Kärryt unohtuivat edellisistä postauksista. Enimmillään meillä oli viidet erilaiset menopelit lapsille: yksösten, kaksosten ja kolmosten rattaat, kaksosten matkarattaat ja yksösten matkarattaat. Yhdet näistä saatiin tutulta ja loput ostettiin edullisesti Torista. Esimerkiksi kolmosten rattaamme olisivat maksaneet uutena noin 1000-1500 euroa — Tori-löytönä serkun kotiinkuljettamana 70 euroa. Ehjät ja siistit. Tuplarattaiden kustannus uutena olisi ollut (kylläpä hätkähdin hintaa vasta nyt googlatessa) noin 1000 euroa — käytettynä hieman auringonhaalistamilla kankailla 50 euroa.

Ja xylitolpastillit. Ehdottomasti useamman kilon pakkauksissa netistä.

PS: Ensi kerralla on luultavasti luvassa kuulumisia ja tajunnanvirtaa. Olisiko sinulla kirjoitusideoita sitä seuraaviin postauksiin? Kommentoi tai laita sähköpostia hattutemppu.blogi(at)gmail.com.