Tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Olla läsnä hetkessä. Välttää stressiä. Välttää korkeaa sykettä. Välttää tiukkoja aikatauluja. Olla suunnittelematta liikoja ja päättää asioista hetkessä, itseään kuunnellen.

Tällaisiin asioihin yritän kiinnittää juuri nyt paljon huomiota. Kutsun sitä mummelielämäksi. Kun ei ole paljoa voimia ja kaikki ylimääräiset rasitukset tuntuvat heti, olisi parempi ottaa rauhallisesti. Kenties kuvitella kävelevänsä kävelykepin ja aristavan iskiaksen kanssa. Toki mummeli-idylliä horjuttaa se, että ympärillä pyörii kolme alle 3-vuotiasta lasta, joiden kanssa on välillä pakko ottaa jokunen juoksuaskel ja luonnollisesti ottaa vastaan melko korkea päivittäinen annos stressiä. Tavoitteena on kuitenkin mummeloida kaikki mihin kohtuudella voi vaikuttaa.

Että voisin istua jokirannassa rollaattorini päällä levollisin mielin.

Katselin tänään vanhaa herraa joka istui rollaattorinsa päällä joen viertä menevän pyörätien reunassa ja nautti maisemista. Mietin, miten käsittämättömän nopeasti elämäni ensimmäiset lähes 37 vuotta ovat menneet ja miten pian olen, jos Luoja suo, hänen iässään. Mietin tuntemiani iäkkäitä ihmisiä ja sitä, kuinka erilaisia elämänpolkuja ja -asenteita heillä on ollut. Mietin, että toivoisin tuohon ikään mahdollisesti päästessäni, ettei minulla olisi juurikaan katkeruutta tai kaduttavaa. Että olisin elänyt rohkeasti omannäköiseni elämän ja ollut hyvä ympärillä oleville. Että voisin istua jokirannassa rollaattorini päällä levollisin mielin.

Voimalause

Palaan taas ajatuksissani siihen, että pitäisi nauttia elämästä tässä ja nyt. Mutta miten nautitaan, kun läsnä on jatkuva riittämättömyyden tunne, kaaos, huuto, sotku ja kasa (usein päättömiä ja päättymättömiä) pienten ihmisten vaatimuksia? Hyviä hetkiä on toki päivittäin. Niihin pitää yrittää ankkuroitua. Huonompina hetkinä täytyy käyttää jonkun korvaan ehkä masentavaltakin kuulostavaa voimalausettani: tämä on nyt tätä.

Kolmen lapsen kiljuessa, kitistessä tai karjuessa saan toisinaan tuolla lauseella itseni rauhoitettua. Syvä hengitys ja muistutus siitä, että teen nyt tässä hetkessä parhaani, tällaista on joskus lasten kanssa ja tämäkään ei kestä ikuisesti.

Ei se sovi mummoiluun.

Ehdotin jo puolisolle mökkiviikonloppua koko perheellä, kunnes onneksi ehdin huomata ettei se sovi mummoiluun. Liikaa tavaroiden roudaamista, muuttuvia nukkumisjärjestelyitä ja muutakin ongelmanratkaisua vieraassa ympäristössä. Käydään päiväseltään.