Miten se toimii kolmosten kanssa? 3/3
Neiti A lähti tällä viikolla isänsä kanssa reissuun. Kuva lentokentältä: Puoliso
Miten asiat toimivat kolmosten kanssa verrattuna tavallisiin sisaruksiin tai ainoaan lapseen? Ei ole henkilökohtaista vertailupohjaa mutta yritän maalailla. Tässäpä kolmas osa.
Perhepyöräily ennen omilla lasten pyörillä liikenteeseen starttausta aiheutti päänvaivaa. Pyöräkärryt ovat yleensä kahdelle lapselle – minne kolmas? Ei ole isosiskoa tai -veljeä joka olisi jo kypsä liikenteeseen omalla kulkupelillä. Sähkömaastopyörän tarakalle ei saa istuinta. Toisen aikuisen pyörään saa, mutta olisi hyvä pystyä yksinkin kaikkien lasten kanssa liikkumaan. Kallista ja isokokoista laatikkopyörää ei haluttu. Ratkaisu: etuistuin. Ainoa miinuspuoli oli, että Suomessa kai melko uutta tuotetta ei millään löytynyt käytettynä, joten pulitimme siitä sievoisen summan netistä tilattuna.
Kyläily ja retket. Toki liikumme ihan omallakin porukalla, mutta leppoisuutta tuo ehdottomasti kolmannen aikuisen läsnäolo ja epäsäännöllisen säännölliset yhden lapsen ja vanhemman kahdenkeskiset retket.
Yksilöllinen aika vanhemman kanssa. Kaikki ovat samassa kehitysvaiheessa, samat asiat kiinnostavat paljolti ja samoihin paikkoihin halutaan mennä. Silti joskus olisi hyvä olla omaa aikaa vanhemman tai vanhempien kanssa. Joten: silloin tällöin toinen vanhempi hakee yhden kolmosista aiemmin päikystä retkelle tai poistuu kaksin kotoa. Retki voi olla mitä vaan: kauppaan, puistoon, kyläilemään, kirjastoon…
Joskus kahdenkeskinen aika voi olla ihan vaan suunnittelematon vetäytyminen tai jääminen kahden kesken pidemmäksi toviksi vaikka sängylle tai lattialle loikoilemaan jutellen tai lukien. Neiti B toivoo usein että jutellaan vauvajuttuja, eli puhutaan siitä millaista oli ja mitä tapahtui kun lapset olivat ihan pieniä. Vauvajuttuja it is.
Pienten kolmoslasten kanssa ei voi tehdä kaikkea pimahtamatta.
Mikä ei toimi. Pienten kolmoslasten kanssa voi tehdä paljon muttei kaikkea #norm – ainakaan pimahtamatta. Tietyt kyläilypaikat Ming-vaaseineen ja matalalla riippuvine arvomaalauksineen – ei, ei. Talvikylä kaksivuotiaiden kolmosten kanssa ilman kolmatta aikuista – ei. Sushibuffet puolitoistavuotiaiden kolmosten kanssa – en suosittele. Myöskään viereisissä pöydissä istuvien pukumiesten ja -naisten näkökulmasta.
Hankalaksi on myös osoittautunut toiminnan skaalaaminen kahdelle lapselle. Neiti A on isänsä kanssa viikon verran matkoilla. Kuitenkin ostan kolme lastenhampurilaista, katan ruokapöytään kolme pientä juomalasia ja niin edelleen.
Tyhmien kommenttien vastaanottaminen on arkipäivää. Taas joku tuntematon hekotteli meillä olevan ”Kolme samanlaista”. Ehh, mitäpä tuohon tuumaisi? Juu-u, sarjavalmisteisiahan ne.
Mitä outoja kommentteja olet vanhempana saanut ällistellä?
Kommentit (0)