Hyppää sisältöön

Kolmosraskauteni numeroina – Mikä todennäköisyys, ja miten he saavat alkunsa?

Mitkä ovat kolme eri mekanismia, joilla kolmoset saavat alkunsa? Entä millä raskausviikoilla kolmosodottajan kohdun koko vastaa täysiaikaista raskautta?
Julkaistu
Kolmosraskauteni numeroina – Mikä todennäköisyys, ja miten he saavat alkunsa?

Giorgi Modzmana /Pixabay

Yleistä kolmosraskaudesta:

0,00018% oli todennäköisyys saada kolmoset Suomessa esimerkiksi vuonna 2015, suhteessa kokonaissyntyvyyteen ja viimeisten 10 vuoden aikana syntyneisiin kolmosiin.

3 tapaa saada kolmoset, hedelmöityshoidoissa hieman muunnellen. 1. naiselta irtoaa kolme munasolua kerrallaan, jotka hedelmöittyvät eri siittiöllä. Lapset ovat epäidenttisiä.  2. (yleisin) kaksi munasolua hedelmöittyy eri siittiöillä, ja toinen jakautuu kahtia. Lapset ovat identtinen kaksospari (sama sukupuoli) ja epäidenttinen sisarus (sama tai eri sukupuoli). 3. (harvinaisin) yksi munasolu jakautuu hedelmöittymisen jälkeen kahtia, ja toinen puolikas jakautuu vielä kerran. Lapset ovat identtisiä eli myös samaa sukupuolta.

4 viikkoa ennen laskettua aikaa lapset syntyvät viimeistään. Äitiysloma alkaa, kun ensimmäinen vauva putkautetaan mahasta ulos. Poikkeuksena ovat äidit, jotka hakevat ja ehtivät saada varhennettua äitiyspäivärahaa alkaen aikaisintaan 50 päivää ennen varsinaista laskettua aikaa. Käytännössä tuolloin ollaan kuitenkin lähes aina oltu jo pitkään sairauslomalla.

5–20 kolmoskatrasta syntyy Suomessa vuosittain

19–20  sopiva nukkumaanmenoaika kolmosodottajalle, kokemuksen syvällä rintaäänellä.

25% äideistä on sairaalahoidossa alle viikon ennen synnytystä, 40% 1–4 viikkoa ja noin 30% 5–16 viikkoa.

34% kolmosista on tyttö, tyttö ja poika -yhdistelmiä, 30% poika, poika ja tyttö, 19% tyttö, tyttö, tyttö ja 18% poika, poika, poika.

50–60 °C = kehoni lämpötila, tai siltä ainakin tuntuu. Raskaus lisää verenkiertoa. Kolmosraskaus kolminkertaistaa sen?

70% kolmosäideistä imettää tai syöttää lapsille äidinmaitoa pullosta ainakin jonkin aikaa ja jossain määrin. Äidinmaidonkorvike on myös vahvasti kehissä, ja osaimetys on kolmosten kanssa pop.

80% perheistä sijoittaa kolmosvauvat nukkumaan keskenään eri huoneessa vanhempien kanssa.

1800–1900 grammaa on kolmosvauvojen keskimääräinen syntymäpaino. Suurimmat kolmosvauvat ovat yli kolmekiloisia (1%) ja pienimmät alle 800g (1%).

Kolmosodotus (ja -odotukseni) raskausviikoittain:

5 tein positiivisen raskaustestin.

14 saimme tietää kolmosista ensimmäisessä ultrassa.

15 vatsa alkoi aavistuksen pullottaa.

17 vatsa alkoi tuntua tavallista painavammalta.

20 maha tuntui painavalta ja tunsin kirjaimellisesti olevani raskas, raskaana (en ollut aiemmin ajatellut miten kuvaava suomenkielinen sana on, liekö kaikissa kielissä näin)

22 ”Samankokoinen kuin puolisollani synnyttämään mennessä” viikolla 40, kommentoitiin vatsaa.

24–28 viikot vastaavat kohdun koon mukaan täysiaikaista 40 viikon raskautta.

26 kolmosodottajat jäävät tyypillisesti aivan viimeistään sairauslomalle, moni jo huomattavasti aiemmin (viikkoon 20 mennessä 70%) riippuen omasta ja vauvojen voinnista sekä työn luonteesta.

30 viikolla tai ennen syntyy 13% kolmosista

31–36 kolmoset syntyvät yleensä ja viimeistään, ja synnytys tapahtuu Suomessa aina keisarinleikkauksella.

70% kolmosista kotiutuu noin kuukauden sisällä syntymästä ja joka neljäs kahden viikon sisällä.

lähteet: oma olotila, Terveyskylä, ja Mari Kaihovaara: Kolmoset – Odottajan opas 

PS: Lähteiksi en ole käynyt läpi niitä kaikkein tieteellisimpiä ja tuoreimpia kansainvälisiä tutkimuksia, vaan harjoittelin taitoa nimeltään ”Mene siitä missä aita on matalin”. Tulee kuulemma tarpeeseen kolmosarjessa.