Hyppää sisältöön

Ihanat lapset sängyissään

Onko filunkia, kun joku asia meneekin kolmosten kanssa helposti? Sisällönhallintaa, lapsilukituksia ja muita taidonnäytteitä.
Julkaistu
Ihanat lapset sängyissään

Neiti A:n uniasento. Hän harrastaa hereillä ollessaan(kin) joogaa, ja alaspäin katsova irtoaa ihan helposti. Kuva: Kirjoittaja

Tätähän ei tietenkään pitäisi mennä ääneen sanomaan, joten ainoastaan kirjoitan sen tähän: lapsemme nukkuvat nyt todella hyvin! Ja meillä nukutaan oikeissa huoneissa! Siis molemmat vanhemmat yhdessä makuuhuoneessa ja lapset lastenhuoneessa. Puoliso on suhteellisen mielissään sänkypaikasta parin kuukauden vaahtomuovipatjakomennuksen jälkeen.

Kauhukuvissani kukaan koko perheestä ei nukkunut koko yönä.

Kammosin ajatusta lasten palauttamisesta yhteen huoneeseen. Taisin vähän vitkutellakin sen kanssa. Painajaismaisissa mielikuvissani joka taapero heräsi kerran, pari yössä (kuten on ihan normaalia) havahduttaen samalla kaksi muuta. Kauhukuvissani kukaan koko perheestä ei nukkunut koko yönä. Yksi heräsi aina seuraavan nukahdettua ja herätti taas kaikki.

Tosiasiassa lapset ovat nukkuneet rauhallisemmin, ja ennen kaikkea olemme saaneet aikuisten jatkoaikaa sekä aamuun että iltaan. Aloimme laittaa lapset kello 19 sänkyihin vaikuttivat he sitten väsyneiltä tai eivät. Joinain iltoina tulee heti hiljaisuus ja toisina saattaa kuulua puheen pulputusta vielä lähempänä kahdeksaa. Lapset hengailevat sängynlaitoja vasten notkuen, juttelevat keskenään ja laskeutuvat sitten uinumaan yksi kerrallaan. Tai yhtä aikaa – mistäpä minä tiedän. Olisi mielenkiintoista salakuvata joskus tätä iltaklubia.

No, nyt voi lisätä jatkoksi nämä aamun ja illan tunteroiset.

Aamulla lastenhuoneesta saattaa kuulua kahden- tai kolmenkeskistä juttelua jo kuuden aikaan, mutta lapsilla kuluu aamupiirissä niin hyvin aika, että eipä meillä ole kiirettä nostaa heitä sängyistään ennen seitsemää. Saa vielä hyväksi toviksi ummistaa silmänsä. Wau! Vallankumouksellista!

Joskus listasin niitä harvoja asioita, jotka ovat helpompia kolmosten kuin yksösten kanssa. Olikohan sillä listalla mitään muuta kuin että leikkivät keskenään? No, nyt voi lisätä jatkoksi nämä aamun ja illan tunteroiset. Kun ensin kysyin ystävältä, kehtaanko kirjoittaa blogiin tästä järjestelystä. Kehtaat, hän totesi. Eihän lapsilla mitään hätää ole, eiväthän he yksin ole, hän tuumasi. Eivät toki eivätkä pahoilla mielin. Kai sitä vaan heti alkaa itse epäillä pelaavansa filunkia, kun joku asia meneekin helposti.

 

Taidonnäytteitä

Omassa, lumelta paljastuneessa, pihassa ulkoileminen on myös tuonut helpotusta – sen jälkeen kun terassin väliseinä karkauseristettiin. Ennen sitä herra C ehti jo todeta, että naapurin terassille on mahdollista ryömiä vierailulle. Jänisverkko puuttuu vielä pihan perällä olevan aidan alaosasta, mistä toistaiseksi ei olla vielä pyritty karkaamaan kadulle. On tyydytty katselemaan maisemia ja ohikulkijoita maanrajasta, nenänpää ja pipon tupsu mullassa.

Muita taidonnäytteitä viime ajoilta: neiti B nukahti keinuhevosen kyytiin, ja neiti A ”lukee” jo sujuvasti ääneen kirjoja. Muita taidonnäytteitä vanhemmilta viime ajoilta: ripulikakkavaippoja on vaihdettu liukuhihnalta, ja vaippa vaipalta tulee taitavammaksi sisällönhallinnassa. Tavaraa eksyy enää harvoin lattialle, pyyhkeille tai operaatioon osallistuvien vaatteille.

Pyrimme ensisijaisesti välttämään vaaratilanteet.

Yksi laatikko ja pari kaappia on lapsilukittu, ja makuuhuoneiden, kylpyhuoneen ja eteisen ovien kahvat on käännetty pystyasentoon. Lapset eivät näin yllä ovia avaamaan. Ihan vielä. Täytyy vaan  opettaa, ettei joihinkin paikkoihin saa koskea, ystävällinen läheinen vinkkasi. Yhden kanssa hieman eri kuin kolmen, puoliso ystävälliseen sävyyn vastasi. Toki yritetään opettaa, mutta toivottuja tuloksia opetellessa pyrimme ensisijaisesti välttämään vaaratilanteet.

Puolirikkinäinen aurinko

Kakka-asioista vielä: ylihuomenna lääkäriin, jos mittariin tuleva kolmen viikon löysäily ei ole kiinteytynyt. On sekä kamalaa että lohdullista, että väliaikaista kaikki on vaan. Ripuli, hyvä nukkuminen, pinnasängyissä pysyminen, ovenripoihin yltämättömyys. Nautitaan hyvästä ja pärjäillään muun kanssa.

Puolirikkinäinen aurinko on paistanut tänään. Se ei kylmän viiman läpi lämmitä poskia mutta tuo jotain lämmintä hehkua mieleen. Kun olen läsnä tässä ja nyt, miettimättä seuraavia askareita, oloni on tänään uteliaan toiveikas.

 

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.