– Äiti, miksi tuo äiti on niin vihainen, neiti A kysyy lasten suosikkipuistossa, siellä missä on kaupungin pisin liukumäki.

Niin. Ennen kuin tuo toinen oli avannut suutaan tai tullut kymmentä metriä lähemmäs, tunnistin kasvoista paistavan väsymyksen ja huonon voinnin. Uupunut äiti, 99% varmuudella, mittarini hälytti. Ei perusväsymystä, koska kasvojen ilme oli jo puoliksi kivettynyt. Sitten tuli kova, kylmä ääni, hymyttömyys, lasten turvaton hätä äidin hädän takia ja tutut lauseet:

”En jaksa enää tätä.”

”Ei teidän kanssa voi mitään tehdä tai minnekään mennä.”

”En lähde enää teidän kanssa mihinkään.”

”Lopeta itkeminen.” (Kovalla ja kiukkuisella äänellä, joka korkeintaan saa lapsen itkun yltymään)

Äidin käytös aiheuttaa lasten käytöksen

Pienempi lapsista, noin 4-vuotias, paiskoi talvivaatteita ja pyöräilykypärää ympäriinsä itkien. Vanhempi sisarus leikki itsekseen, näkymättömänä, kuulumattomana ja kiltisti. Näky oli aivan kamala ja samalla ymmärrettävä: äidin käytös aiheuttaa lasten käytöksen, mutta juuri nyt äiti ei parempaankaan pysty. Äiti ei ajattele aiheuttavansa lasten käytöstä – mahdoton elämäntilannehan sen tekee. Ja oikeastaan kaikki nämä asiat ovat totta, eikä syy-seuraussuhteella ole niin paljon väliä kuin sillä, että äiti saisi apua ja äkkiä.

Toisen äidin ja hänen lastensa tilanne kouraisi syvästi, suorastaan raapi sydäntäni. Olen ollut tuo äiti. Olin tismalleen tuo äiti puolitoista vuotta sitten, ja olin vielä vähän tuo äiti vajaa vuosi sittenkin. Nyt olen tuo äiti yksittäisissä hetkissä, mikä lienee ihan normaalia. Muistan istuneeni jalkapallokentän laidalla reilu vuosi sitten kesällä polvet rintaa vasten vedettynä lasittunein katsein. Tuntien, että yksikin ääni, vaatimus tai tunteenpurkaus, niin pääni ja sydämeni räjähtävät. Nyt tuntuu kaukaiselta, että en edes välittänyt miltä homma ulospäin näytti. Ei ollut voimia.

Seuraavana päivänä tuli uusi tilaisuus…

Olisin halunnut mennä toisen äidin luokse, halata ja tarjota lapsenhoitoapua. Käy kävelyllä, katson lapsiasi. Kertoa oman tarinani vertaistueksi – tuosta voi selvitä. Jämähdin kuitenkin suomalaiseen käyttäytymisnormiin: toisten asioihin ei puututa. Jämähdin tällä kertaa, mutta seuraavana päivänä tuli uusi tilaisuus…