Harrastukset, asuminen, päiväkotimaksut — Miten kolmosperheen budjetti pitää? (osa 2)

– Miten pärjäätte (kolmosperheen) menojen kanssa, eräs lukija kysyi.

Keinot ovat monet. Niistä ensimmäiset esittelin viime postauksessa, ja nyt jatketaan penninvenytystä muun muassa harrastamisen, asumisen ja vakuutusten parissa.

Harrastaminen ja muu tekeminen tulee helposti kalliiksi kolmosten kanssa. Varsinkin, kun esimerkiksi urheiluvälineitä ei juuri voi kierrättää lapselta toiselle. Pikkuisen pelivaraa tosin tuo herra C:n kookkaampi koko, jolloin tytöt voivat periä häneltä luistimia, monoja ja niin edelleen. Tämän talven sukset on saatu kesällä ilmaiseksi Torista, samoin viime kesänä haetut potkulaudat. Luistimet, polkupyörät ja potkupyörät on toritettu pilkkahintaan.

Kaupunki ja järjestöt puuhaavat paljon ilmaista toimintaa lapsille, täytyy vain muistaa etsiä. Satunnaisesti saamme ilmaislippuja esimerkiksi sisäleikkipuistoihin järjestön alla toimivan vapaaehtoisemme kautta. Harrastamisen ja muun tekemisen kategoriassa avainasiassa on myös, kiinteistönvälittäjien sanoin, sijainti, sijainti ja sijainti.

Uuden kodin valinnassa painoi erittäin paljon vaakakupissa muutaman kivenheiton päässä olevat uimaranta, leikkipuisto ja jalkapallo- tai luistelukenttä. Takapihalta alkaa metsä, minne voi helposti mennä lasten kanssa seikkailemaan. Ihan joka paikkaan ei tarvitse lähteä autolla.

Turvaistuimet ovat tärkeät mutta myös turkasen kalliit. Valinta muuten oli helppo, koska ei löytynyt kovin montaa kapeahkoa mallia joita mahtuu takapenkille kolmen suora. Omamme ovat käytetyt, käyttöikää vielä omaavat.

Johtajan piti tarkistaa miten maksut kolmannen kanssa menevät.

Päiväkotimaksu menee kaikilta kolmelta mutta onneksi porrastettuna. Olemme (minua tämä yllätti) päiväkodissamme ainoa perhe jolta on hoidossa kolme lasta samanaikaisesti. Johtajan piti tarkistaa miten maksut kolmannen kanssa menevät. Yksityisessä päiväkodissamme maksamme ensimmäisestä lapsesta palvelusetelin ja varhaiskasvatusmaksun erotuksen, toisesta puolet erotuksesta ja kolmannesta puolet siitä.

Lastenhoitokulut päiväkotimaksujen ohella vältämme pitkälti sillä, että meillä käy auttelemassa kaksi ihanaa vapaaehtoista kahden eri järjestön kautta. Lisäksi mummi kaitsee toisinaan lapsia, ja löytyypä vielä edullinen lastenvahtiystäväkin takataskusta.

Asumiskuluissa säästäminen on varmaankin aika samankaltaista kuin monissa muissakin omakotitaloissa asuvissa perheissä. Lämmitellään leivinuunia, hyödynnetään pörssisähkön edullisia tunteja ja tehdään mahdollisimman pitkälle korjaus- ja huoltotyöt itse. Puoliso on onneksi tekevää sorttia, ja jos ei jotain osaa niin äkkiä sen opettelee. Naapurien kanssa on suunnitteilla biojätekimppa.

Yhteenkasvaneet monikkolapset eivät välttämättä edes halua omia huoneita.

Tavallaan yksi tapa säästää on myös se, että emme ostaneet useamman makuuhuoneen kotia, ja lapsille ei ole ainakaan tällä hetkellä ole kaikille omia huoneita. Somessa vanhempien monikkojen vanhemmat ovat vinkanneet, että yhteenkasvaneet monikkolapset eivät välttämättä pitkään aikaan edes halua omia huoneita. Tai joku kolmosista ehkä haluaa ja kaksi muuta tahtovat jakaa huoneen. Tarvittaessa voimme remontoida lisähuoneita myöhemmin.

Vakuutukset ovat meillä perustasoa, eli esimerkiksi tyyriitä sairauskuluvakuutuksia ei lapsille löydy. Julkinen terveydenhuolto on palvellut meitä hyvin. Raskausaikana otin lapsille sairauskuluvakuutukset (taisipa olla vain yksi tai kaksi vakuutusyhtiötä jotka myönsivät syntymättömille kolmosille) jotka maksoivat pikaisesti itsensä takaisin lasten viipyessä sairaalassa kuusi viikkoa. Päätin vakuutukset lasten osoittautuessa perusterveiksi.

Pro-vinkit (tai ehkä enemmän luokittelemattomat) jäivät vielä ensi kertaan, sen verran venähti tämä tarina.