Haastattelu: millaista on olla kolmosten isä?

Puoliso pääsee tällä kertaa ääneen. Mitä on jäänyt mieleen, hampaankoloon ja vinkkilistalle neljän vuoden kolmosisyydestä?

Milloin tiesit haluavasi isäksi?

Jo ihan nuorena, se on luonnollinen asia kulttuurissani. Elämän tarkoitus on saada perhettä, nauttia perheestä ja viettää perheen kanssa aikaa.

Toivoitko ikinä kaksosia tai kolmosia?

Kaksosia, kolmoset eivät tulleet mieleen.

Mitä ajattelit sillä hetkellä kun kuulit puolison odottavan kolmosia?

Olin innoissani, en stressaantunut tai peloissani. En myöhemminkään kuten puoliso (riskiraskaudesta) tai anoppi (lasten kanssa pärjäämisestä).

Mitä jäi mieleen raskausajasta?

EI mitään erityistä, puoliso pystyi loppuun asti liikkumaan ja elämään melko normaalisti. Korona-aika tosin rajoitti menemisiämme.

Entä synnytyksestä ja sairaala-ajasta?

Sektio meni helposti, normaalisti. Lasten ollessa puolitoista kuukautta sairaalassa tuntui kuin olisimme leikkineet vanhempia käydessämme katsomassa heitä. Oikea elämä alkoi heidän kanssaan sen jälkeen.

Millainen vauvavuosi oli?

Uskomaton. Melko vuosi (naurua). Päivät menivät sekaisin. Illat, yöt ja aamut menivät sekaisin. Nukutettiin lapsia paljon, lasten ehdoilla elettiin ja hoidettiin heitä. Nukuttiin itse milloin sattuu.

Millaista kolmosten kanssa oli kun he kasvoivat taapero- ja leikki-ikään?

Kivaa. He leikkivät paljon toistensa kanssa, heillä on hauskaa keskenään eikä ikinä tylsää. On tosin vaikea antaa lapsille tarpeeksi aikaa ja energiaa kun heitä on kolme. Pärjään yhden ihmisen kanssa kerrallaan paremmin.

Enemmän aikaa ja huomiota lapselle, enemmän asioiden tekemistä perheenä.

Osaatko kuvitella miten elämä olisi erilaista jos lapsia olisi vain yksi?

Olisi ollut mahdollisuus antaa enemmän aikaa ja huomiota lapselle ja olisi voinut tehdä enemmän asioita perheenä. Toisaalta, en tiedä olisiko ollut näin hauskaa.

Mikä on parasta kolmosten isyydessä?

Ihmiset ymmärtävät kun olet kiukkuinen (naurua). On hauskaa kun on kolme samanikäistä lasta. Isompi porukka ja kolme eri persoonaa, mutta kuitenkin he ovat samalla ikätasolla. On mielenkiintoista seurata heitä.

Entä mikä on ollut vaikeinta?

Yksilöllisyyden huomioiminen. Kun lapset ovat kaksi tyttöä ja yksi poika ja omat persoonansa. Matkustaminen on myös vaikeaa, lähes mahdotonta heidän kanssaan. Arki vaatii paljon järjestelyä.

Millä tavoin suhde on erilainen jokaisen lapsen kanssa?

Lasten temperamentit ovat erilaisia, myös lasten sukupuoli vaikuttaa. Lapset ovat vielä aika pieniä joten luonne-erot eivät kuitenkaan näy vielä niin selvästi. Yksi tarvitsee enemmän syliä ja toinen ulkoilua, leikkiä tai keskustelua. Energiatasot ovat erilaiset ja he reagoivat samoihin asioihin eri tavoin.

Helpompi tehdä uusi kuin puhdistaa tämä.

Ikimuistoisin hetki kolmosten isänä?

Kun herra C oli niskaa myöten kakassa ja totesin, että helpompi tehdä uusi kuin puhdistaa tämä (naurua).

Lapset täyttävät pian neljä vuotta. Tekisitkö jotain toisin jos voisit palata ajassa?

En. Olen antanut kaikkeni.

Vinkkejä tuleville monikkovanhemmille?

Tee minkä uskot toimivat sinun lastesi kanssa, älä kuuntele niin paljon muiden mielipiteitä. Tunnet itse omat lapsesi parhaiten. Opeta lapset nukahtamaan itse, unikoulu on tosi hyvä, mutta ole öisin turvana samassa huoneessa.