Piiloudu vessaan ja nosta kädet pystyyn nukkumaanmenon kanssa (Luopuminen 1/2)

Tunnetko Tommy Hellstenin klassikkoteoksen Saat sen mistä luovut? Pähkinänkuoressa: turva löytyy kun hyväksyy turvattomuuden ja pyrkimyksen hallita elämää. Vahvuus löytyy kun kohtaa heikkoutensa.

Ymmärrän ja allekirjoitan kirjan pointit, mutta ajatuksen voisi muotoilla niinkin, että irti päästäessä, luopuessa ja karsiessa saa jotain muuta ja parempaa kuin mistä luopuu. Rauhaa, tilaa, järjestystä ja arvojensa mukaista elämää. Uupumuksesta (eli minun tapauksessani unihäiriöstä ja masennuksesta) toipumisen käynnistyminen ja paremman lapsiperhearjen luominen on itse asiassa ollut erittäin pitkälti luopumista. Vaikkei se siltä aina ole tuntunut, luopuminen on lopulta ollut mahtavaa ja koko perheen hyvinvoinnin kohenemisen edellytys.

Osa alla olevan hengästyttävän pitkän listan luopumisista kuuluu toipumisprossessiin, ja ne osaset haluaisin haalia lopulta takaisin elämääni. Osa luopumisista on toivottavasti pysyviä muutoksia. Osan olen jo oppinut ja osa on kovastikin työn alla. Toisista asioista haluan luopua kokonaan, toisista osittain. Jotkut luopumiset ovat tapahtuneet jo ennen lapsia, leijonanosa heidän myötään. Ehkä listalta löytyy sinullekin hyödyllisiä luopumisen aiheita? Aloitetaan antautuminen.

Toisten (aikuisten) tunteiden kannatteleminen, heidän tunnetyönsä tekeminen ja toisten tunteista syyllistyminen.

Suorittaminen. Tehtävälistojen totaalisen tyhjentämisen tavoittelu. Viimeistään lapset ja omakotitalo ovat opettaneet, että aina on jotain tekemättä. Se kuuluu elämän luonteeseen.

Ihmissuhteet jotka jatkuvasti ottavat enemmän kuin antavat tai jotka perustuvat lähinnä velvollisuudentuntoon.

Some.

Tehtävien hoitaminen iltaisin, erityisesti puhelimella tai tietekoneella (jos ei ihan pakko).

Pinnallinen hengittäminen.

Kiveen hakatut suunnitelmat ja ylipäätään suunnitteleminen kun ei välttämätöntä.

Sarjojen katsominen.

Uutisten seuraaminen pintatasoa syvemmältä.

Pelottava, ahdistava, liian jännittävä tai huonolla tavalla omaa elämäntilannetta liian läheltä liippaava viihde.

Myöntymisen myötä elämä voi mennä ohi.

Työnteko (poislukien tämä terapiabloggaus) kunnes olen taas työkunnossa.

Vieraisiin numeroihin vastaaminen. Tämä on vähän sama kuin somen kanssa: kieltäytymisen myötä jotain voi mennä ohi. Myöntymisen myötä elämä voi mennä ohi.

Meluisat paikat.

Turha tavara (jostain sitä silti tulee lisää).

Matot (lähes kaikki).

Kaupassa (isoilla ostoksilla) käyminen.

Kauppakeskuksissa käyminen.

Joskus asiat ovat jotenkin ja piste.

Ylimääräinen (mitä se määrä milloinkin on) ihmiskontakti, jotta jaksan olla ihmiskontaktissa tärkeimpien ihmisten kanssa.

Pitkäkestoinen liikunta korkealla sykkeellä.

Kaikkien tilanteiden ratkaiseminen loppuun asti. Joskus asiat ovat jotenkin ja piste, ja on ihan OK mennä vessaan karkuun älämölöä ja vastuutaan.

Samaistuitko mihinkään? Oletko luopunut jostain muusta? Olisi kiinnostavaa kuulla kommenttina tai hattutemppu.blogi at gmail.com.