On hankala pukea riveiksi sitä mielen puhdistumisen tunnetta, mikä meditoinnista parhaimmillaan seuraa. Se todella on kuin suursiivous aivoissa tai kovalevyn puhdistaminen turhista ohjelmista ja tiedostoista. Kaistaa vapautuu, ja usein se näkyy välittömästi harjoituksen jälkeen: mieli on kirkkaampi, ajatus juoksee paremmin ja kaikenlainen toiminta ja keskittyminen vaivattomampaa. Suurin hyöty oman mielen ymmärtäminen. Automaattiohjauksella touhottaessa arjen kaikkien askareiden ja ärsykkeiden keskellä omaan ääntä voi olla vaikea kuulla.

On syytäkin tehdä suursiivousta, eikö?

Eri tutkimusten mukaan ihminen ajattelee 60 000 – 70 000 ajatusta päivässä joista 80-95 prosenttia ovat kielteisiä ja itseään toistavia. On syytäkin tehdä suursiivousta, eikö?

Täysin ajatukseton tietoisuuden tila on aika korkealentoinen tavoite. Siksipä meditaatiossa ajatuksia kyllä yleensä tulee ja ne huomioidaan, mutta sitten niistä päästetään irti. Vähitellen turhien ajatusten virta hiljenee ja jää enemmän ajatustilaa tärkeille asioille. Emme voi täysin lopettaa ajattelemasta ja huolehtimasta asioista, mutta meditointihetket tarjoavat hengähdystauon asioista, joita muutoin pyörittelisimme päässämme tauotta. 

Tutkimusten mukaan säännöllinen mediataatio vähentää stressiä, ahdistusta ja masennuksen oireita, parantaa keskittymiskykyä ja muistia, rauhoittaa hermostoa ja tasapainottaa hormonitoimintaa – muun muassa. 

3, 30 tai 300 minuuttia

Meditoin nykyään yleensä puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Sittemmin olen oppinut, että meditointi kannattaa aloittaa maltillisesti muutaman minuutin harjoituksilla. Eipä ihmekään että alku oli tuskallinen. Keskity meditoidessa tietoisesti hengitykseen, ja syvennä sitä vähitellen. Pyri tyhjentämään mieli ajatuksista ja rentoutumaan. Tarkastele tunteitasi objektiivisesti samaistumatta niihin.

Miten autuaalta tuo tyhjä tila päässä voi tuntuakaan.

Kun tunteita ja ajatuksia lähes väistämättä pulpahtelee, havaitse ne hyväksyvästi ja päästä niistä irti. Älä soimaa itseäsi ajatuksista ja tunteista. Jokainen harjoitus on erilainen. Tänään on tällaista, mutta hyödyn silti tästä, minulla on tapana perustella itselleni meditaatioon jäämistä. Meditaatioon voi myös yhdistää kehoa ja mieltä rauhoittavia hengitysharjoituksia. Esimerkiksi tällä sivustolla on paljon perustietoa meditoinnista ja konkreettisia esimerkkejä sen toteuttamisesta.

Mieli lähtee todennäköisesti vaeltamaan, ja juju onkin harjoittaa mieltänsä, ei ”onnistua” sataprosenttisesti. Päästää irti ja hyväksyä, että harjoittelu on haastavaa ja tylsääkin. Mielen vaeltaessa ohjaa keskittyminen takaisin hengitykseen. Pikkuhiljaa ajatusten välille syntyy taukoja ja säännöllisesti meditoidessa tauot pitenevät ja kokemus syvenee. Ja ahh, miten autuaalta tuo tyhjä tila päässä voi tuntuakaan.

Mindfulness ja meditaatio – mikä ero?

Meditaatio ja mindfulness sekoitetaan usein. Lyhyesti eroteltuna meditaatio on mielen tyhjentämistä ja mindfulness tietoista läsnäoloa. Mindfulnessia voi harjoittaa vaikka voitelemalla leipää; tunnustelemalla, miltä leipä tuntuu ja havainnoimalla miten voi levittyy pieniin rakosiin.

Mindfulnessia voi harjoittaa ruokaillessa, kaupassa tai töissä keskittymällä läsnäoloon. Sen harjoittelu on tärkeää, sillä leijonanosa päivistämme kuluu automaattiohjauksella olematta oikeasti läsnä. Mindfulness tukee meditaatiota ja toisinpäin. 

Kursivoidut osiot referoitu lähteestä: Forever PIhlajalinna.