Kolmoset seikkailulla ”seikkailupuulla” lähimetsässä. Kuva: Kirjoittaja
2/4: Hankalinta 5-vuotiaiden kolmosten kanssa – ”Äitillä räjähtää kohta pää”
Viikon päästä 5-vuotiaiden kolmosten kanssa ei tarvitse enää suorittaa 15 tuttipullosyöttöä yössä tai vaihtaa vaippoja liukuhihnalta. Haasteita riittää silti, ja ne koettelevat ennen kaikkea psyykeä käsityötaitojen ja hauislihasten sijaan. Etenkin, kun tämä kolmosten äiti edelleen toipuu uupumuksesta. Viimeksi aloitin jankutuksen, yksösten vanhempien ja eri tarpeiden kanssa. Nyt jatketaan muiden kinkkisten kohtien parissa.
Käskyttäminen ajaa minua päivittäin raivon partaalle ja siitä yli. Kohtelias konditionaalimuoto on kuin käsienpesu vessakäynnin jälkeen: 100 harjoitustoistoa ei riitä per heppu. Ei näemmä tuhatkaan…
”Maitoa!”
”Pyyhkimään!”
”Ota!”
”Tuo!”
”Anna!”
”Laita!”
”Ruokaa!”
”Lisää ruokaa!”
”Auta!”
”Lisää maitoa!”
Tuntuu kuin olisin kolmea isäntää palveleva orja. Niskuroiva sellainen kylläkin, koska välillä totean ettei noin saa mitään ja otan jalat alleni. Siihenpä sitten orjapiiskurit jäävät miettimään tyhjien lautastensa ja kakkapyllyjensä kera. Kohteliaasta pyytämisestä jankkaaminen alkaa kuitenkin hyvin hitaasti itää, sillä välillä kuullaan tällainenkin harvinaisuus:
”Äiti rakas, saisinko…”
Purkat ja paperisilput
Vaikeat kysymykset. Neiti B: ”Miksi on niin lämmin talvi?” Tai neiti A: ”Millainen Jumala on?” Minä: ”No, se ei ole sellainen kuin ihminen, että sillä olisi kädet, iho ja niin edelleen.” Neiti A: ”Ai onko sillä pelkkä pää?” Repeilen edelleen joka kerta ajatellessani jumalolennon ilmassa itsekseen leijailevaa päätä.
Kaveripuhe. ”Se on mun paras kaveri jolla on keltaiset sukat.” ”Ootko mun kaveri?” ”Me ei olla sun kavereita.” ”Se sanoi ettei oo mun kaveri.” ”Ootko mun paras kaveri vielä ekaluokalla?” ”Jos et anna sitä en oo sun kaveri.” Jyrähdän aina näihin, että ihan turhaa puhetta, koska meillä kaikki on kaikkien kavereita. Ja kuten neiti A sisaruksilleen asian kuvaavasti ilmaisi: ”Äitillä räjähtää kohta pää jos me jatketaan”. Kaveripuhe on siis kielletty.
Haasteita riittää vielä seuraavassakin postauksessa, mutta se ei tarkoita etteikö arjessamme olisi enemmän hauskuutta kuin hirveyttä. Kun herra C ihastelee popcorn-jämien maissinjyviä ”kultaisina timantteina”. Tai kun lapset opiskelevat avaruutta ja hankalia sanoja. Bolero = tspodelo.