Uusperheitä on paljon, mutta työelämässä bonusvanhempia ei aina huomioida

Suomalaisista perheistä noin joka kymmenes on uusperhe, jossa yksi tai useampi vanhempi ei ole lasten juridinen huoltaja. Työpaikoilla nämä bonusvanhemmat kokevat monenlaisia haasteita, käy ilmi Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyistä.

– Bonusvanhempien vanhemmuutta saatetaan vähätellä eikä sen tukemista nähdä tarpeellisena. Onneksi myös kehitystä parempaan tapahtuu, sanoo työelämän kehittämispäällikkö Tiina-Emilia Kaunisto Monimuotoiset perheet -verkostosta.

Työpaikoilla suhtautuminen bonusvanhemmuuteen vaihtelee. Kauniston mukaan kyselyssä kävi ilmi, että työpaikoilla olisi paljonkin mahdollisuuksia joustoon, mutta esihenkilöt eivät niitä syystä tai toisesta aina myönnä.

Paljon on kiinni esihenkilön asenteesta. Eräs kyselyyn vastannut kertoi, ettei hän saanut lainkaan bonuslapseensa liittyviä joustoja, joita juridisille vanhemmille tarjottiin.

Perheystävällisyyteen panostamisen pitäisikin työpaikoilla ulottua huomioimaan muutkin kuin perinteiset ydinperheet.

– Se olisi tuottavuudenkin näkökulmastakin järkevää. Kun arki sujuu, työntekijät eivät ainakaan turhanpäiten uuvu. Erilaisten perhemuotojen huomioiminen myös sitouttaa työntekijöitä, kun he kokevat tulevansa nähdyksi työpaikalla.

Muutama vuosi sitten voimaan tullut perhevapaauudistus huomioi perheiden monimuotoisuuden. Juridisten vanhempien on mahdollista siirtää osa omasta vanhempainvapaastaan esimerkiksi bonus- tai kumppanuusvanhemmalle.

Työehtosopimuksissa perheiden moninaisuus ei kuitenkaan Kauniston mukaan näy. Esimerkiksi palkallisten perhevapaapäivien määrä on usein rajattu koskemaan vain synnyttävää vanhempaa.

– Ei-synnyttävälle vanhemmalle palkallista vapaata voi olla esimerkiksi viikko tai 30 päivää. Työehtosopimuksesta ei kuitenkaan aina selviä, saako uusperheen bonusvanhempi näitä palkallisia päiviä vai ei. Toistuva asioiden selvittäminen ja pykälien tulkitseminen on kuormittavaa näissä perhetilanteissa eläville.

Erityisesti arjen sujumista haittaavat sairaan lapsen hoitamiseen liittyvät käytännöt. Kun Kaunisto tutki suurimpien alojen työehtosopimuksia, hän havaitsi, että kirjausten ulkopuolelle jää usein varsinkin etävanhemman puoliso.

– Se on erityisen epäreilua tilanteessa, jossa lapsi asuu vuoroin kahdessa kodissa lähes yhtä paljon, mutta etävanhemman puoliso ei tule työelämässä tunnistetuksi.

Lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa, vaikka perheessä saattaa olla monia kasvattajia.

Työelämäjoustot liittyvät myös lapsen oikeuksiin. Kaunisto muistuttaa, että lapsella tulee olla oikeus aikuisiin, jotka hänen elämässään ovat. Nämä aikuiset ansaitsevat työelämässä kohtelua, joka tukee heidän jaksamistaan ja vanhemmuuttaan.

– Tällä hetkellä lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa, vaikka perheessä saattaa olla monia kasvattajia. Erityisesti tämä tulee esiin uusperheissä ja kumppanuusvanhemmuudessa, mutta myös sijoitus- ja adoptiolasten kohdalla.

Työelämän lisäksi tämä aiheuttaa päänvaivaa erotilanteissa. Lapsi saattaa kasvaa vuosia bonusvanhemman kanssa, jolla ei eron tapahtuessa ole roolia tai oikeuksia vanhempana. Sama koskee lasta, joka ei välttämättä saa tavata bonusvanhempaansa ollenkaan.

– Siinä rikkoutuu myös lapselle hyvin tärkeä ihmissuhde.

Vinkit uusperheiden tukemiseen työelämässä

1. Jokainen saa määritellä itse hänelle tärkeät lähi- ja perhesuhteet.
2. Luodaan avoin ilmapiiri perheistä, lapsista, perheellistymistoiveista, kriisitilanteista ja muista perhetilanteista puhumiselle. Tarkastellaan oletuksia ja tapaa puhua lapsista, vanhemmista ja perheistä.
3. Huomioidaan perheystävällisissä käytännöissä juridisten vanhempien lisäksi bonusvanhemmat ja (bonus)isovanhemmat.
4. Huomioidaan kaikki vanhemmat, huoltajat ja heidän puolisonsa tai muut lapsen elämässä mukana olevat aikuiset paikallisissa sopimuksissa.
5. Tarjotaan etätyömahdollisuuksia ja luodaan työyhteisöön etätyötä tukeva kulttuuri ja joustavat käytännöt. Annetaan mahdollisuuksia osa-aikatyöhön, työajan lyhentämiseen sekä palkallisiin ja palkattomiin vapaisiin.
6. Myönnetään palkallisena äkillistä sairaan lapsen hoitovapaata kaikille bonusvanhemmille
7. Ei vähätellä surua, jota työntekijä voi kokea esimerkiksi bonuslapsensa, -lapsenlapsensa, -vanhempansa tai -appivanhempansa kuoleman yhteydessä.

Vinkit antoi Monimuotoiset perheet -verkosto