Tutkimustieto tukee vuoroasumista
colorful bird nest wood box decorated on orange wall background
Vuoroasujilla ilmeni vähemmän mielenterveysoireita kuin nuorilla, jotka asuivat pääasiassa toisen vanhemman luona tai sijaisperheessä, eivätkä vuoroasujat oireilleet enempää kuin ehjässä kahden vanhemman perheessä asuvat. Tutkimuksen kyselyyn ja mielenterveyden kartoitukseen osallistui 7 700 norjalaisnuorta.
Vuoroasumisessa lapsen asuminen jakautuu suunnilleen tasan eronneiden vanhempien kesken. Järjestely on yleistynyt vauhdilla viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.
Edestakaisin muuttamisen vaikutuksista lapsen sopeutumiseen ja kehitykseen on kiistelty paljon, vaikka tutkimustieto yleensä järjestelyä puoltaakin. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan vuoroasuminen eron jälkeen on lapsen kannalta selvästi yhden kodin mallia parempi ratkaisu.
Lapset vuoroasuvat 10–15 prosentissa eroperheistä.
Ylen lokakuussa julkaiseman uutisen mukaan 10–15 prosenttia suomalaisista eroavista vanhemmista päätyy nykyään siihen, että lapset asuvat vuorotellen molempien luona. Jompaankumpaan tai molempiin uusperheisiin voi lisäksi kuulua vanhemman uusi puoliso ja hänen lapsiaan.
Oikeusministeriön työryhmä ehdotti syyskuussa, että vuoroasuminen kirjattaisiin uudistettavaan lapsenhuoltolakiin. Lapsen asuminen molempien vanhempien luona näkyisi tällöin myös väestötietojärjestelmässä. Etuuksiin ja palveluihin se ei ainakaan toistaiseksi vaikuttaisi.
>Sondre Aasen Nilsen ym.: Divorce and Family Structure in Norway: Associations With Adolescent Mental Health. Journal of Divorce and Remarriage, joulukuu 2017.
Lue myös: Vuoroasumisesta ei saa päättää lasta kuulematta
Lue myös: Lapset jäivät erossa yhteiseen kotiin
Kaikki Lapsen Maailman artikkelit eivät ole netissä. Lue painetusta lehdestä Tutkittua tietoa -artikkeli Tärkeintä on kiva yleisö!
