Erityisherkkä lapsi

Herätyskello soi arkiaamuisin seitsemältä. Malou, 7, heräilee verkkaisesti ja pääsee jalkeille 20 minuutin kuluttua, kun vanhemmat Matilda Hemnell ja Niklas Nordling ovat kärsivällisesti herätelleet häntä. Pikkuveli Tobias, 5, on aamuvirkku ja pomppaa itse ylös.

Hyvinä aamuina lasten aamutoimet sujuvat kirkkonummelaisessa kodissa jouhevasti. Yhdeksältä Malou on koulussa ja Tobias päiväkodissa.

Toisinaan Maloun erityisherkkyys asettaa haasteita. Erityisherkän lapsen mielenrauha rikkoutuu monista sellaisista asioista, joita muut lapset eivät välttämättä huomaa.

– Huonoina päivinä Malou on näsäviisas, kieltäytyy tottelemasta ja provosoi meitä. Hän menee lukkoon: ei osaa kertoa, mikä häntä vaivaa ja hokee kaikkeen ei. Aikaisemmin hän sai pahoja raivareita, mutta onneksi niitä ei ole ollut aikoihin, Matilda kuvaa.

Kun Malou oli pienempi, talvella saattoi käydä niin, että tytölle oli saatu vaatteet päälle alusvaatteista toppahaalariin, mutta hanska meni huonosti. Se häiritsi Malouta niin, että hän riisui kaikki vaatteensa ja piiloutui saunan lauteiden alle.

– Pukeutuminen voi olla ylivoimainen tehtävä, jos Malou on stressaantunut. Olen jokusenkin kerran vienyt hänet päiväkotiin yöpaidassa, ja hän on pukeutunut vasta siellä, Niklas kertoo.

Aistit ylirasittuvat

Muutokset ovat Maloulle haastavia, oli sitten kyse hammasharjan vaihdosta tai koulunkäynnin aloittamisesta.

– Erityisen vaikeaa oli kaksi vuotta sitten, kun muutimme. Malou oli stressaantunut, eikä olisi halunnut mennä päiväkotiin ”enää koskaan”. Vähän auttoi se, että hoitaja tuli vastaan aamulla ja suojasi häntä muilta lapsilta, jotka halusivat rynnätä hänen luokseen. Syksy ja talvi olivat vaikeita, mutta pääsiäisenä mökillä Malou rentoutui, kun ei ollut kiirettä, stressiä eikä päiväkodin meteliä, Matilda sanoo.

Jotkut pitävät vanhempia ylisuojelevina.

Lastenkutsuille ja muihin sosiaalisiin tapahtumiin meneminen on tässä perheessä työn takana. Malou rasittuu paikoissa, joissa on paljon ihmisiä ja hälyä. Hän kuulee ja näkee kaiken ja huomaa pienimmätkin yksityiskohdat. Koska hän myös työstää havaintonsa perusteellisesti, hän väsyy helposti. Se voi johtaa ylivirittyneisyyteen ja stressaantumiseen.

Jos vaatteet tuntuvat epämiellyttäviltä, Malou stressaantuu.

– Arki-iltaisin meillä on harvoin erityistä iltaohjelmaa. Malou tarvitsee paljon aikaa olla ja rauhoittua, ja hänen pitää päästä ajoissa nukkumaan. Jos Malou on ylirasittunut, hänen on vaikea saada unen päästä kiinni, koska kaikki tuntuu inhottavalta, Niklas sanoo.

Maloun aistiyliherkkyys aiheuttaa sen, että esimerkiksi sukan saumat tai kankaan karkeus voivat häiritä.

– Maloulla pitää olla mukavat vaatteet. Hän saa itse valita ja sovittaa vaatteensa, ettei niissä ole mitään huonon tuntuista, Matilda sanoo.

Malou on reagoinut vauvasta asti voimakkaasti myös ruoan koostumukseen ja makuun.

– Hän syö lähinnä lihaa, kalaa ja leipää. Hedelmistä ja vihanneksista kelpaa tällä hetkellä kurkku. Herkuista karkki, mehu tai limu ei maistu, ja synttärikutsuilla hänelle riittää usein muutama keksi ja lasi vettä, Niklas kertoo.

Lempeää kannustusta ja ennakointia

Maloun erityisherkkyys alkoi näkyä ja kuulua kolmen kuukauden iässä.

Matilda Hemnellin mukaan lapsen erityisherkkyys ei näy turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.

– Olimme lukeneet erityisherkkyydestä, mutta koska Malou oli ensimmäinen lapsemme, ajattelimme aluksi, että kai se on ihan normaalia. Opimme yrityksen ja erehdyksen kautta, kuinka meidän kannattaa toimia, Niklas sanoo.

– Olemme muuttaneet kasvatustamme paljon. Koetimme ensin olla tiukkoja: aikuiset asettavat rajat ja lapset tottelevat. Mutta se vain pahensi tilannetta. Nykyään joustamme ja keskustelemme enemmän ja koetamme yhdessä löytää ratkaisun, Matilda sanoo.

Vanhemmat ovat jutelleet Maloun kanssa tämän herkkyydestä ja alttiudesta ylirasittua ja siitä, että jokainen on omanlaisensa. Jos pikkuveli ei saa ruokaa ajoissa, hänelle tulee kiukku. Äidille taas tulee päänsärky, jos hän ei nuku. Perheessä on tärkeää ottaa toiset huomioon.

Ennakointi on tärkeää niin arjessa kuin juhlassa. Kaikesta selvitään, kun Malou saa valmistautua, totutella ja levätä tarpeeksi.

– Ennen koulun alkamista kävimme tutustumassa kouluun ja juttelemassa opettajan kanssa. Meistä on tärkeää, että Maloun lähipiiri tietää hänen erityisherkkyydestään, Matilda sanoo.

Kun Malou uskaltautuu kohtaamaan uuden tilanteen, hän huomaa usein, ettei se niin kamalaa olekaan.

– Malou tarvitsee sopivaa kannustusta ja rohkaisua. Tärkeää on löytää kultainen keskitie, ja varoa, ettei tule yhtä askelta eteenpäin ja kahta taaksepäin, Niklas sanoo.

Matilda arvelee, että jotkut pitävät heitä ehkä ylisuojelevina ja Malouta ujona. Sitä hän ei kuitenkaan ole, vaan rakastaa esiintymistä, kun kokee olonsa turvalliseksi.

Kun Maloulla on kaikki hyvin, hän lauleskelee, hassuttelee, leikkii ja askartelee tyytyväisenä.

– Hän on empaattinen, fiksu ja tunnollinen ja hänessä on ihanaa herkkyyttä. Hän nauttii teatterista, etenkin musikaaleista, ja valitsee synttärilahjat kavereille ja sukulaisille ajatuksella, Matilda sanoo.

Malou nauttii teatterista, etenkin musikaaleista.

Vanhemmista on hienoa, että lapset ovat erilaisia ja jokaisella on omat yksilölliset ominaisuutensa.

– Erityisherkkyys on tuonut meille joitakin haasteita, mutta toisaalta Malou on opettanut meitä parempaan vanhemmuuteen.

Onko lapseni erityisherkkä?

Erityisherkkyyttä tutkinut amerikkalainen psykologian tohtori Elaine Aron arvioi, että noin 15–20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä. Erityisherkkyys on hermojärjestelmän ominaisuus ja synnynnäinen taipumus reagoida ympäröivään maailmaan ja aistiärsykkeisiin tavallista voimakkaammin.

Erityisherkkä lapsi

• tekee tarkkoja havaintoja ympäristöstään ja huomaa yksityiskohtia ja vivahteita, joihin muut eivät ehkä kiinnitä huomiota.
• ylikuormittuu helposti. Mitä enemmän ärsykkeitä on, sitä suuremman ponnistuksen niiden käsittely vaatii. Jos ärsykkeitä on liikaa, lapsi ylikuormittuu, väsyy ja stressaantuu.
• pohtii kokemaansa tarkkaan ja voi kokea voimakkaita tunteita. Hän voi esittää syvämietteisiä kysymyksiä ja käyttää ikäisekseen hienoja sanoja.
• on hyvin tietoinen toisten ihmisten tunteista ja reagoi herkästi vanhempiensa mielialoihin. Hän on empaattinen ja intuitiivinen ja huomaa helposti sanattomatkin viestit. Hän on usein tunnontarkka, tavoittelee täydellisyyttä ja murehtii epäonnistumisiaan.
• suhtautuu varovaisesti uusiin tilanteisiin, koska kaikkine yksityiskohtineen ne vaativat häneltä erityisen paljon työstämistä. Hän haluaa varmistua etukäteen, mistä on kyse, ja tarkkailee tilannetta ennen kuin toimii. Hän ei pidä muutoksista ja arvostaa rutiineita.

Vinkkejä vanhemmille

Ymmärtävällä kasvatuksella erityisherkästä lapsesta voi kasvaa viisas, vahva, harkitseva ja empaattinen aikuinen.

* Arvosta lapsesi erityisherkkyyttä ja puhu siitä myönteisesti. Auta häntä ymmärtämään omaa erilaisuuttaan ja yksilöllisyyttään.

* Osoita kunnioitusta lapsen tunteille, tarpeille ja mielipiteille – silloinkin, kun joudut kieltämään lapsen toiveen.

* Muistuta lasta hänen vahvuuksistaan. Nosta onnistumisia epäonnistumisten rinnalle.

* Älä painosta herkkää lasta. Rohkaise häntä kohtuullisesti ja tue saavuttamaan asioita, joita hän toivoo.

* Valmistele ja ennakoi. Kerro etukäteen, mitä tapahtuu: se auttaa herkkää lasta selviytymään muutoksista ja uusista tilanteista.

* Jos lapsi rikkoo sovittua sääntöä tai käyttäytyy sopimattomasti, koeta pysyä rauhallisena. Kuuntele, osoita myötätuntoa ja koeta selvittää lapsen tunteet ja näkökulma. Yleensä asiasta puhuminen riittää, eikä moitteita tai rangaistuksia tarvita. Erityisherkkä lapsi on usein hyvin pahoillaan ja katuu syvästi.

* Tee säännöt selviksi ja perustele ne. Selitä lapselle, kuinka hän voi toimia seuraavalla kerralla. Anna terve vaihtoehto impulsiiviselle toiminnalle.

>Elaine N. Aron: Erityisherkkä lapsi. Nemo 2014