Sote-uudistuksen tulisi helpottaa lapsiperheiden arkea
Hanna Heinonen toiminnanjohtaja LSKL
Päiväkodin tai koulun aloittaminen tuo lasten elämään uusia aikuisia, uusia rutiineja tai vähintään uusia kavereita. Vaikka kaikki sujuisi hyvin, sopeutuminen on uuvuttavaa. Tämän tietää meistä moni, joka on vaihtanut työpaikkaa, aloittanut opiskelun tai uuden harrastuksen. Silloin testataan resilienssiä eli selviytymiskykyä, jota vahvistavat ainakin perheen sisäinen hyvä vuorovaikutus ja muut toimivat sosiaaliset kontaktit.
Vaikeampia ovat tilanteet, joissa muutokset tulevat ulkoapäin ja ovat osallisten näkökulmasta osittain tai valtaosin kielteisiä.
Eräs sijaisperhe joutui hoitamaan sijoitetun lapsen asioita parhaimmillaan – tai pahimmillaan – lähes 70 asiantuntijan kanssa.
Lapselle siirtyminen sijaisperheeseen on aina todella suuri muutos, joka saattaa silti olla hänen hyvinvointinsa vuoksi välttämätön ja positiivinen. Siihen liittyy myös kielteisiä kokemuksia: lapsi joutuu luopumaan tutusta elinympäristöstään, ja syntymävanhempien rinnalle tulee uusia aikuisia. Kun tähän lisätään vielä valtava asiantuntijajoukko, voi vain ihmetellä, miten lapsi ja häntä hoitavat aikuiset selviävät. Olisiko asiantuntijoiden määrää voitu kohtuullistaa? Olisiko moniammatillista yhteistyötä voitu tehdä paremmin? Oliko varmasti huolehdittu siitä, etteivät tehtävät olleet päällekkäisiä – tai peräti ristiriitaisia?
Lasten ja perheiden arki kertoo, miksi sote-uudistusta tarvitaan. Palvelujen tulisi rakentua juuri heidän tarpeistaan, eli soten tulisi helpottaa lapsiperheiden arkea.
Silti perhekeskustoiminta ja OT-keskustoiminta löytyvät tällä hetkellä vain mainintoina sote-kokonaisuudessa. Näin, vaikka molemmissa olisi paljon potentiaalia.
Perhekeskukset ovat tuen ja palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät palvelut. Ne huolehtivat myös varhaisen tuen ja hoidon palveluista linkittäen kokonaisuuteen järjestöt ja seurakunnat.
Kehitteillä olevat OT-keskukset tarjoaisivat helpotusta tilanteissa, joissa lasten ja perheiden auttaminen edellyttää vaativaa, monialaista erityisosaamista ja erikoistumista.
Molemmat rakenteet tukevat ajatusta siitä, että avainasemassa ovat toimivat, asiakaslähtöiset lähipalvelut.
Myös järjestöt tarjoavat tukea ja palvelua matalalla kynnyksellä. Ne ovat tuottaneet perinteisesti palveluita mutta edistäneet myös hyvinvointia ja terveyttä.
Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää niiden tukea ja apua tarvitsevien ihmisten näkökulmasta, jotka ilman järjestöjen tukea jäisivät selviytymään yksin tai kasvattaisivat painetta kuntien ja maakuntien palvelujen suuntaan.
Pidin ensimmäisen puheenvuoroni sote-uudistuksen tarpeesta yli kymmenen vuotta sitten. Tämän jälkeen uudistuksen tielle on mahtunut monenlaisia käänteitä, eikä turhautumiselta ole voinut välttyä. Tie tulee olemaan jatkossakin kuoppainen.
Kustannusten kasvun hillitseminen on välttämätöntä, mutta vähintään yhtä tärkeää on turvata yhdenvertaiset, laadukkaat ja helposti saavutettavat sosiaali- ja terveystoimen palvelut kaikille. Juuri tästä syystä olisi vihdoin aika päästä maaliin.
Tilaa Lapsen Maailma – tue Lastensuojelun Keskusliiton työtä – vain 29 e!
Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Voit tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa tilaamalla lehden itsellesi, työyhteisöllesi tai lahjaksi. Näppärän digitilauksen saat puoleksi vuodeksi vain 29 eurolla, ja kestotilaus maksaa 69 € vuodessa.
Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.
