Sisarusten ikäero on vain 11 päivää!

Raskaus käytössä olleen MS-lääkkeen kanssa ei olisi ollut turvallinen, joten Annika Kultalahti, 37, päätti lopettaa sen käytön. Muutaman kuukauden kuluttua sairaus paheni tavalla, josta hän ei enää toipunut.

Tämänhetkisten tietojen valossa ei ole odotettavissa, että Kultalahti toipuisi jatkossakaan pahenemisvaihetta edeltäneeseen kuntoon. Hän löysi myöhemmin Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) varoituksen: osalle lääkkeen käytön lopettaneista ei aiheutunut mitään haittaa, mutta osalle jäi pysyvä vamma kuten Annika Kultalahdelle. Hän käyttää nyt pyörätuolia ja rollaattoria ja joutui jäämään sairauseläkkeelle viime vuoden alussa.

– Annika tuli raskaaksi lääkkeen vaihdon jälkeen toivotusti, mutta sai keskenmenon. Eräällä hoitojaksolla hoitaja kysyi meiltä ohimennen, olemmeko miettineet sijaissynnytystä ulkomailla. Suomessahan sijaissynnytys ei ole laillista, Olli Luukonlahti, 38, kertoo.

Kultalahti löysi googlettamalla luotettavan oloisen yrityksen, joka auttaa ulkomailla sijaissynnytystä miettiviä. Sen avulla kohdemaaksi valikoitui Ukraina.

Sukusolukeräys tuotti kolme hedelmöittynyttä alkiota

Pariskunta matkusti Ukrainaan syksyllä 2021.

– Molemmille tehtiin sukusolukeräykset, joiden tuloksena saatiin kolme hedelmöitynyttä alkiota, Annika Kultalahti kertoo.

Ukrainassa vietetty aika sekä sijaissynnyttäjän valintaprosessi tuntuivat todella pitkiltä. Sijaissynnyttäjän tuli läpäistä psykologisia ja lääketieteellisiä testejä, joiden tekeminen kesti useita kuukausia.

– Selvitettiin myös motiivi sijaissynnytykseen.

Kun kaikki näytti valmiilta, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Kun kaikki alkoi näyttää valmiilta, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Pariskunta sai viestin, jossa kerrottiin, että koko toiminta laitetaan jäihin.

– Emme onneksi olleet vielä ehtineet aloittaa prosessia. Kolme hedelmöitynyttä alkiota, yksi tyttöalkio ja kaksi poika-alkiota ovat yhä Ukrainassa, elleivät ole tuhoutuneet sodassa. Ne olivat ensin Kiovassa ja siirrettiin sitten Lviviin, Kultalahti sanoo.

Kaikki keskeytettiin, eikä alkio lähtenyt kehittymään sotaoloissa. Se oli pariskunnasta tärkeää, vaikka heitä surettikin lapsihaaveen tuhoutuminen.

Sijaissynnyttäjän valinta kesti pitkään kuten Ukrainassakin

Jo kesän korvalla pari suuntasi Kolumbiaan, jossa odotti sama prosessi kuin Ukrainassakin. Ensin yritettiin Annikan munasolulla. Kun he viikkojen matkan jälkeen olivat jo palanneet Suomeen tuli huonoja uutisia.

– Alkiot selvisivät vain kolmen päivän ikään. Se oli tosi suuri pettymys ja suru Annikalle. Olimme kuitenkin päättäneet jo aikaisemmin, että mennään luovutetulla munasolulla, jos ei muuten onnistu, Luukonlahti kuvailee.

Kesti useita viikkoja valita sopiva luovuttaja. Viimein alkioita kehittyi neljä, joista lääkäri valitsi elinkelpoisimmat. Niiden kaikkien ilmoitettiin olevan tyttöalkioita.

Sijaissynnyttäjän valinta kesti todella pitkään kuten Ukrainassakin.

Sijaisäiti halusi auttaa lapsettomia.

– Löysimme 35-vuotiaan naimattoman Elizabethin, jolla oli yksi oma lapsi. Hän oli uskonnollinen ja hyväsydäminen ihminen, joka ryhtyi sijaissynnyttäjäksi, koska halusi auttaa lapsettomia. Meidän tehtävämme oli maksaa kaikki raskaudesta aiheutuvat kulut, Luukonlahti kertoo.

Suurin menoerä muodostui luonnollisesti pitkistä matkoista kahteen maahan.

Suuria tunteita

Sijaissynnyttäjä Elizabethiin pidettiin tiiviisti yhteyttä verkon välityksellä. Suuria tunteita oli puheluissa molemmin puolin.

Jouluna Kultalahti alkoi aavistella, että hän voisi itsekin olla raskaana. Sen ei pitänyt olla mahdollista.

– Olimme jo menettäneet toivon. Meillä oli ollut niin paljon vastoinkäymisiä, että emme uskoneet Annikan raskauteen. Näin oli kuitenkin ihmeeksemme tapahtunut.

Toinen vauva alkoi kasvaa Suomessa ja toinen Kolumbiassa. Ikäeroa syntyessään heillä tulisi olemaan erittäin vähän.

Odotusaika oli todella stressaavaa ja täynnä jännitystä. Insinöörinä Luukonlahti mietti, millä todennäköisyydellä edes jompikumpi raskaus onnistuisi. Hän seurasi molempia raskauksia tekemällään Excel-taulukolla.

Kultalahti oli rauhallisempi ja ajatteli, että asiat menevät omalla painollaan eikä niihin voi vaikuttaa. Jossain vaiheessa raskaudesta piti ilmoittaa Elizabethille.

– Hän oli tehnyt ison urakan meidän puolestamme ja meitä jännitti, miten hän suhtautuu tietoon, että meille onkin tulossa toinen lapsi. Elizabeth oli kuitenkin todella iloinen puolestamme ja alkoi itkeä puhelun aikana.

Ensimmäisellä Kolumbian-matkallaan Kultalahti ja Luukonlahti olivat törmänneet klinikalla puolituttuun pariskuntaan.

– He olivat siellä tietämättämme samasta syystä. Heidän vauvansa syntyi hiukan aikaisemmin ja saimme arvokasta tietoa siitä, mitä Kolumbiassa tapahtuu vauvan syntyessä.

Lilja syntyi viime vuonna 21. elokuuta Espoossa ja Luca 1. syyskuuta Bogotássa.

Olli Luukonlahti lähti äitinsä kanssa Kolumbiaan vastaanottamaan Lucaa, kun Lilja oli vain muutaman päivän ikäinen.

Etelä-Amerikassa lapsen nimi päätetään ennen syntymää. Nimeksi oli suunniteltu Luna, koska vauvan piti olla tyttö. Taksissa matkalla sairaalaan Luukonlahti sai puhelun, että vauva onkin poika.

– Soitin heti Annikalle ja sanoin, että keksi nopeasti joku pojan nimi! Niinpä Lunasta muotoutui Luca. Hän syntyi harvinaisen superkuun aikaan, mikä teki tilanteesta erityisen osuvan, sillä Luna tarkoittaa latinaksi ja espanjaksi kuuta!

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Pariskunta ei uskonut Annikan raskauteen, mutta ihme tapahtui, ja toinen vauva alkoi kasvaa Suomessa ja toinen Kolumbiassa.

Lilja syntyi Espoossa veljeään hiukan aiemmin eli viime vuoden elokuussa.

Luca muutti kahden viikon ikäisenä Kolumbiasta Suomeen

Molemmat vauvat syntyivät sektiolla. Olli Luukonlahti syötti ja antoi kenguruhoitoa molemmille heti syntymän jälkeen.

– Kolumbiassa synnytyslääkäri puhui todella hyvää englantia ja kävi pari kertaa viikossa hotellilla kotikäynnillä vauvan luona.

Parin viikon jälkeen Luca sai lentoluvan Suomeen, kun isyys oli vahvistettu.

– Vahvistamalla isyyteni Digi- ja väestötietovirastossa Lucalle saatiin suomalainen henkilötunnus ja hän pääsi Kelan piiriin. Sitä kautta saimme päiväkotipaikan, vanhempainpäivärahan ja neuvolakäynnit.

Byrokratia on teettänyt runsaasti työtä.

Byrokratia on kuitenkin teetättänyt runsaasti työtä, mihin ihan kaikkeen perhe ei ollut osannut varautua.

– Viranomaiset eivät tee yhteistyötä keskenään, eikä heidän puoleltaan kovin paljon apua tullut. Asiat viivästyivät, ja he jättivät meidät tilanteeseen, että Luca on kolumbialainen ja minä olen hänen ainoa huoltajansa. Toivottavasti Lucasta tulee suomalainen perheen sisäisen adoption jälkeen, Luukonlahti tiivistää.

Valtava elämänmuutos

Lasten syntyminen oli todella suuri elämänmuutos. Nyt he ovat täyttäneet vuoden ja aloittaneet päiväkodin.

Olli Luukonlahti on palannut töihin oltuaan vuoden vanhempainvapaalla:

– Kulunut vuosi on elämäni paras, vaikka välillä on ollut todella raskasta ja olen nukkunut todella huonosti. Laihduin kahdeksan kiloa, kun en ehtinyt lapsia hoitaessa syömään.

Perhe sai paljon apua isovanhemmilta ja ystäviltä, ja kaupungin perheavustaja jäi Annikan henkilökohtaiseksi avustajaksi.

– Jos olisin tiennyt sijaissynnytysmahdollisuudesta, minun ei välttämättä olisi ollut pakko ottaa lääkkeen lopettamiseen liittyviä riskejä, jotka sitten valitettavasti minulle osuivat, Annika Kultalahti pohtii.

Kun vuodet kuluvat, Lucalle kerrotaan tietoja hänen taustastaan.

– Sovimme, että kerromme hänen taustastaan asteittain ja hänen ikätasonsa mukaisesti. Aluksi käytämme yksinkertaisia ja positiivisia sanoja ja lapsen kasvaessa lisäämme tietoa perinnöllisyydestä ja lahjasoluista. Tärkeintä on olla avoin ja luoda turvallinen ilmapiiri, jossa Luca tuntee itsensä rakastetuksi ja voi kysyä meiltä lisää, kun on siihen valmis, pariskunta miettii.

Lapset ovat aloittaneet päiväkodin, ja Olli Luukonlahti on palannut töihin vuoden vanhempainvapaalta. Annika Kultalahti jäi sairauseläkkeelle viime vuoden alussa.

Hyvä lukija,

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi