Kuukauden kirjat: Runo taas voimissaan

Iloa ja huumoria

Historiallista kuvitustaiteen kimmellystä löytyy Tove Janssonin 1940-luvun postikorteista ja Hannele Huovin kertovista runoista kootussa teoksessa Taikavuosi – Runo joka kuukaudelle. Kuvista voi nuuskia Janssonille tuttuja elementtejä, joskus jopa taiteilijan omakuvaa muistuttavaa tyylittelyä. Iloa ja huumoria on vaikka millä mitalla!

Huovi sieppaa runojensa ideat kuvista, mutta niin oivaltavasti, että runot kasvavat itsenäisiksi. Näissä runoissa ”Mielikuvitusta, heillä on purjeenaan” ja toisinaan vietetään myös rauhallisen tunnelman hetkiä. ”Hangen alla rauhaisa / on sydäntalven pesä”, runoillaan vuoden kallistuessa loppuun.

Vauvalle valoisia runoja

”Ihmisen lapsuus on maailman arvokkain suojelun kohde”, on opettaja ja lastenkirjailija Inkeri Karvonen joskus todennut. Näkemystään hän on toteuttanut liki 40 vuoden ajan lastenrunokokoelmissa, nyt viimeksi kirjassa Hupsuja hassuja hipsukkatassuja (kuvittanut Emmi Jormalainen).

Runoissa iloitaan vauvasta, ja kansanrunouden rytmiä mukaillessaan ne houkuttelevat myös keinuttelemaan ja kieputtelemaan lasta. Kirjassa tavataan myös skeittaava koppakuoriainen ja haavenalle. Huumorista, lyyrisyydestä ja perinteisyydestä syntyy parhaimmillaan valoisaa runoutta. Joissakin runoissa tökkii se, että ne on suunnattu aikuisille, esim. vauvan hymyä ihastelevassa runossa ”Koko maailmamme / vauva valaisee”.

Kuvitus on iloista ja pehmeäsävyistä, ideansa Jormalainen toteuttaa selkeästi ja pientä piperrystä vältellen.

Samaa sukua

Jukka Itkosen runokirjassa Hirvi irvistää (kuvittanut Matti Pikkujämsä) kuljetaan suomalaisessa metsässä ja möyhitään rantamaisemissa. Jotkin runot ovat pieniä ja koruttomia esittelytekstejä, mutta suurimmassa osassa on huumoria ja yllätyksellisyyttä. Kymmenet eläimet tulevat hauskalla tavalla tutuiksi; runoilija on ollut lämpimällä päällä.

Vaikka kirjassa ei pörhistellä suurella elämänfilosofialla, käsitys yhdenvertaisuudesta pilkahtaa parissa runossa:

”Me olemme sama sukua, / vaikka kannamme eri pukua. / Myös kaikki me ihmisetkin.”

Kuvitus on olennainen osa kirjaa: kuvissa on ihmettä ja iloa, kekseliäisyyttä ja kauneutta.

Hellää ja kotikutoista

Mitä ilmeisemmäksi Suomen kaupungistuminen käy, sitä kiihkeämmin lapsille laaditaan kirjoja kotieläimistä ja maatilojen toimeliaasta arkipäivästä. Elina Kynsijärven kirjoittama ja Benjam Pöntisen valokuvin kuvittama Loruja kotieläimistä tuo tarjontaan pientä vaihtelua.

Suurikokoisen kirjan eläinvalokuvat ovat hellyttäviä ja maaseutukin näyttää rikkumattoman idylliseltä entisaikaisine vellikelloineen ja kärrypolkuineen. Kuvituksen ohella piristävältä tuntuvat lämpimän kotikutoiset lorut, jotka ammentavat pikemminkin 1900-luvun alun runoperinteestä kuin nonsensesta. Lorujen viehättävä yksinkertaisuus sopii pienten lasten kirjaan.

Kirja täynnä lämpöä

Anna-Mari Kaskisen ja Pia Perkiön Suuressa sylissä (kuvittanut Virpi Penna) sisältää alaotsikkonsa mukaan runoja ja rukouksia. Kokeneiden runoilijoiden yhteistyö edustaa nykyisin jo hyvin harvinaiseksi käynyttä uskonnollista lastenkirjallisuutta. Taustaltaan kristillinen Lasten Keskus on tehnyt kulttuuriteon.

Suuressa sylissä on lämminhenkinen lastenrunokokoelma, jossa puhutaan kaikille tutuista arkipäivän ilmiöistä, tunteista ja turvallisuudesta.

”Iloa ja ihmetystä elämässä riittää / ja joka päivä asioita, joista tahdon kiittää”, muistuttaa Perkiö aloitusrunossa.

Lohdutus ja suoja ovat läsnä silloinkin, kun suru tai epäilys tuntuvat suurilta. Runoilijat käsittelevät tunteita realistisesti ja viisaan ymmärtäväisesti; kaikessa lyyrisyydessäänkin runoissa ja rukouksissa on konkreettisuutta ja arkisuutta.

Mukaan on otettu myös ajankohtaiset runot esim. turvapaikan hakijoista ja lapsesta, ”jonka isän täytyy sotia”.

Raikas kuvitus on täynnä iloa ja kekseliäisyyttä.

Riimirunoja Linnunradalle

Aki Ollikaisen lastenrunokirjassa Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen (kuvittanut Silja-Maria Wihersaari) tehdään hurjia runomatkoja kautta seitsemän meren aina Linnunradalle asti. Ollikaisen ensimmäinen lastenkirja ei sitoudu vain uhkeaan seikkailuun, vaan toisinaan ihmeet mahtuvat lastenhuoneeseen, lapsen omaan maailmaan. Ja seikkailuksi käy myös uni…

Ollikainen tarjoaa hupia myös aikuisille kommentoidessaan kirjallisuuden keinotekoisia rajoja:

”Kaksi pientä porsasta, / Fiktio ja Fakta, / karkasivat karsinasta, / ottivat siis hatkat.” Onneksi aikuisuus sentään vain häivähtää kokoelmassa.

Reissun lomassa hiljennytään toviksi ja silloin ”ilta on tyyntynyt / ja tähtimeri syttynyt”.

Wihersaari osoittautuu nuoreksi ja lahjakkaaksi kuvittajaksi, jonka tyylilajissa on ihan todellista persoonallisuutta.

Burleskia huumoria

Ruotsalainen kirjailija Ulf Stark ja hänen suomalainen luottokuvittajansa Linda Bondestam esittelevät mielikuvituksellisia erikoisuuksia runokirjassa Ennen näkymättömiä eläimiä (suomentanut Liisa Ryömä). Burleskista huumoristaan tunnettu kirjailija pyöräyttää ihmeellisiä otuksia ja kohtaloita, jotka eivät välttämättä ole onnellisia. Tove Janssonin tavoin Stark kun ei niin kovasti piittaa lastenkirjallisuuden totunnaisuuksista.

Olipa lukija sitten lapsi tai aikuinen, voikuvaeltaja-otuksen kohtalo koskettaa. Se uskoo, että ”on elämä parempaa tuolla päin. / Tuollapäiniä ei löydy mistään”.

Lohdullisemmin sentään sujuu Kuukurkolla, joka ihastelee kauneutta niin paljon, että jopa syöminen unohtuu.

Onneksi kirja on tarpeeksi suurikokoinen, sillä Bondestamin kuvista löytää vaikka mitä: hurjuutta, kauneutta ja graafisia yksityiskohtia, ihan pientä piperrystäkin. Tehokkaimmillaan otukset ja tunnelmat leviävät koko suurelle aukeamalle.

Nostalginen matka

Mauri Kunnaksen Joulupukki-kuvakirja on käännetty 26 kielelle, ja maailman eri kolkilla sitä on myyty lähes kaksi miljoonaa kappaletta.

Kirjan 35-vuotisjuhlan kunniaksi Otava on ottanut klassikosta uuden painoksen, johon sisältyvät kirjailijan hauskat jälkisanat. Kunnas kertoo lapsuutensa jouluista Vammalan kauppalassa sekä kuvakirjansa syntyhistoriasta. Niistä tulee hyvä mieli.

Ihan yhtä tärkeää on se, että kouluikäinen lapsi pääsee nyt kurkistamaan kirjan tekemisen taustoihin. Suomessa on jo paljon huippusuosittuja lastenkirjoja, joiden juhlapainoksiin voisi vastaavanlaista bonusmateriaalia liittää.

Kirjallisuuskasvatukseen on monta reittiä!