Rajoja – vai rakkautta?
Lastensuojelun ammattilaiset kokoontuvat vuosittain Valtakunnallisille Lastensuojelupäiville® kuulemaan lastensuojelun ajankohtaiset kuulumiset ja keskustelemaan alan tilanteesta. Tämän vuoden teema Lupa loistaa viittaa siihen, että jokaisella lapsella on oikeus olla oma itsensä.
Päivien ohjelma on täynnä toinen toistaan tärkeämpiä aiheita (lastensuojelupaivat.fi). Niillä kuullaan mm. lastensuojelun asiakkaiden mielenterveyden tuesta, henkisestä väkivallasta, alaikäisistä rikosprosesseissa, päihdehäiriöiden kuntoutuksesta, sosiaalisista innovaatioista sekä itsensä johtamisesta.
Koko ohjelman läpi kantava pohdinta liittyy siihen, miten suomalainen lastensuojelu onnistuu tai epäonnistuu auttamaan ja tukemaan lapsia sekä toteuttamaan lapsen oikeuksia.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on pidettävä kiinni siitä, että jokainen lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään. Jokaisen pitää saada tukea ja apua omista lähtökohdistaan heti, kun tuen ja avun tarve ilmenee.
Tuen pyytämisen kynnyksen pitäisi olla matala, jotta ongelmiin päästään tarttumaan silloin, kun ne ovat vielä pieniä. Ennaltaehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevämpää kuin korjaava työ.
Lastensuojelutyö on mitä suurimmassa määrin korjaavaa työtä. Lasten, nuorten ja perheiden auttamisessa on usein jollain tavalla epäonnistuttu, kun lapsi päätyy lastensuojelun asiakkaaksi.
Lastensuojelun viimesijainen tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Sen pitäisi pystyä tarjoamaan haasteellisessa ja haavoittavassa tilanteessa eläville lapsille ja nuorille pysyvyyttä, turvaa sekä tulevaisuudenuskoa, jotta he voisivat kasvaa täyteen potentiaaliinsa.
Ajankohtainen ja lapsen edun näkökulmasta tärkein mahdollinen kysymys on, onnistummeko tässä.
Tuoreessa hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus uudistaa lastensuojelulainsäädännön (valtioneuvosto.fi): ”Uudistuksessa varmistetaan lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen rajoitustoimien käytön edellytyksiä selkeyttämällä. Lastensuojeluviranomaisilla ja sijaishuoltoyksiköillä on oltava aidot mahdollisuudet ja riittävät toimivaltuudet tehdä työtään”.
Kirjauksen pohjalta voisi päätellä, että tarvitsemme lisää rajoja lapsille ja lisää valtaa aikuisille. Voi olla, että näin on. Pitäisikö kuitenkin kysyä, olisiko pikemminkin tarvetta varhaisemmalle nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemiselle sekä aikaisemmalle ja oikeanlaiselle avulle?
Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Meidän yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa.
Ulla Siimes on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.
Kommentit (0)