Perhebarometri: Lapsenlapset ovat tärkeimpiä sukulaisia

Lapsenlapset ovat isovanhemmilleen tärkeitä, vahvistaa Väestöliiton tuore vuoden 2025 Perhebarometri. Useampi kuin seitsemän kymmenestä isovanhemmasta valitsi lapsenlapsensa kolmen läheisimmän sukulaisensa joukkoon.

Myös omiin aikuiseksi kasvaneisiin lapsiin pidetään tiiviisti yhteyttä. Yli 90 prosenttia vanhemmista on ollut viikon aikana tekemisissä jonkun aikuisen lapsensa kanssa.

Aikuiset lapset pitävät hieman tiiviimmin yhteyttä äitien kuin isien kanssa. Muihin vanhempiin, kuten äiti- ja isäpuoliin pidetään yhteyttä huomattavasti harvemmin kuin biologisiin vanhempiin.

– Osalle nämä suhteet ovat hyvinkin tärkeitä. Esimerkiksi noin joka kymmenes niistä, joilla on isäpuoli, kokee tämän erittäin läheiseksi, tutkija Tiia Sorsa kertoo.

Aikuisista sisaruksista tiiviimmin ollaan yhteydessä täyssisaruksiin. Matalammin koulutetuilla on korkeammin koulutettuja useammin puoli- tai bonussisaruksia. Korkeammin koulutetut ovat kuitenkin useammin yhteydessä niin täysisisaruksiin kuin puoli- ja bonussisaruksiin.

– Äidit ja tyttäret ovat vanhempi-lapsi-pareista keskimäärin läheisimpiä, siskokset sisaruspareista. Läheisyys naispuolisiin ja naislinjan sukulaisiin on keskimäärin korkeampaa kuin vastaaviin miespuolisiin ja mieslinjan sukulaisiin.

Korkeammin koulutetut ovat useammin yhteydessä niin täysisisaruksiin kuin puoli- ja bonussisaruksiin.

Sukulaiset ovat suomalaisille tärkeitä myös ystävinä. Lähes joka neljäs Perhebarometrin vastaaja valitsi kolmen läheisen ystävänsä joukkoon puolison tai sukulaisen.

Ystävyyssuhteita vaalitaan läpi elämän: Jo 40–49-vuotiailla lähes puolet ystävyyssuhteista on kestänyt vähintään 20 vuotta, 70–79-vuotiailla jopa kaksi kolmesta.

Nuorista lähes yhdeksän kymmenestä on ollut tekemisissä läheisen ystävänsä kanssa viikon sisällä. Yli puolet heistä on tavannut ystävänsä kasvokkain samana aikana.

Perhebarometrikyselyyn vastasi 5 117 suomalaista 18–79-vuotiasta.