Murrosikä käynnistää aivoissa siivousoperaation – Näin tuet lapsen aivoterveyttä

Ihmisaivot ovat ihmeellinen ja edelleen suurelta osin tuntematon elin. Aivot ovat kehomme superkeskus, jonka tärkein tehtävä on pitää meidät hengissä. Ne säätelevät kaikkea kehon toimintaa, kuten hengitystä, sydämen sykettä, nälän ja janon tunnetta ja unta.

Aivot käsittelevät tietoa aisteista ja ohjaavat kehon liikkeitä ja reaktioita. Lisäksi ne vastaavat ajattelusta, oppimisesta, muistista, tunteista, persoonallisuudesta, kielestä ja puheesta. Ne tunnistavat vaaroja ja saavat meidät nauramaan, ihastumaan sekä koukuttumaan sokerista ja videopeleistä.

Kuten kehomme, myös aivomme ovat yksilölliset. Perintötekijöiden lisäksi ympäristö muovaa aivojemme kehitystä.

Lapsuus ja nuoruus ovat aivojen ja taitojen kehittymisen kannalta tärkeintä aikaa. Kolme keskeistä kehitysvaihetta ovat sikiöaika, ensimmäiset elinvuodet ja murrosikä.

Sosiaalinen media muokkaa lasten ja nuorten ajatuksia ja maailmankuvaa. Siksi ruutuajan lisäksi on tärkeää myös sen laatu.

Ensin kypsyvät aivoalueet, jotka vastaavat yksinkertaisimmista toiminnoista, kuten aistien kautta tulevasta tiedosta. Viimeiseksi kypsyvät aivojen alueet, jotka säätelevät useiden eri aivotoimintojen hyvää yhteispeliä ja viestintää. Tällaisia monimutkaisia aivotoimintoja ovat esimerkiksi toiminnan suunnittelu, vaativat päättelyketjut, abstrakti ajattelu sekä oman toiminnan arviointi ja säätely.

– Kaikkein voimakkainta kehitys on ennen kouluikää. Vastasyntynyt lapsi on täysin toimintakyvytön, mutta eskari-­ikäisellä monet perustaidot ovat jo hyvällä tasolla. Hän on omaksunut kielen, jota käyttää, hän osaa matematiikan alkeita, hallitsee kehonsa, pystyy tekemään yhteistyötä muiden ihmisten kanssa ja ymmärtää, että muilla ihmisillä on oma mieli, sanoo neuro-­psykologi Tuomo Aro.

Nuoruusiässä aivot kehittyvät voimakkaasti. Lopullisen rakenteensa ja toimintakykynsä ne saavuttavat noin 25-vuotiaana. Tämän jälkeenkin aivoissa tapahtuu muutoksia, mutta ne ovat pienempiä ja hitaampia.

Ennen murrosikää aivojen niin sanottu harmaa aine lisääntyy. Murrosiässä sen tilavuus lähtee laskuun. Käynnissä on aivojen siivousoperaatio, jossa käytössä tarpeettomiksi todetut hermoyhteydet karsiutuvat pois ja tilaa saavat asiat, joita on harjoiteltu säännöllisesti ja usein.

Harjoittelu koskee myös tunne- ja ajattelu­taitojen oppimista. Vuorovaikutus riittävän turvallisissa olosuhteissa muiden ihmisten kanssa on erityisen tärkeää aivojen kehitykselle. Päivittäinen kanssakäyminen muiden kanssa kehittää muun muassa aivojen osia, jotka liittyvät nuoren tunnetaitoihin ja itsesäätelyyn.

Pisimpään kehitystä jatkavat aivojen etuotsalohkot, jotka osallistuvat muun muassa ajatusten, käyttäytymisen ja tunteiden säätelemiseen.

– Psykologisella tasolla se näkyy siten, että tulevaisuuteen suuntautunut toiminta ja itsesäätely kehittyvät ja ihmisen toimintaa ohjaavat yhä enemmän kauempana tulevaisuudessa olevat tavoitteet, Aro toteaa.

Nuorella etuotsalohkojen kypsyminen on kuitenkin vielä kesken ja siten myös kyky säädellä omia tunteita ja toimintaa on vaillinainen. Tämä voi näkyä tunteiden kuumenemisena, itsehillinnän vaikeutena ja keskittymisen haasteina. Etuotsalohkojen tehtävä on hillitä impulsiivisuutta ja auttaa ajattelemaan myös tunnepitoisissa tilanteissa.

Aivojen kehitykselle on tärkeää, että kehitystä suojaavia, myönteisiä tekijöitä on ympäristössä enemmän kuin kehitystä vaarantavia riskitekijöitä.

Vanhemmilla on keskeinen rooli aivojen ja taitojen myönteisessä kehityksessä, sillä ensisijaisesti vanhemmat muokkaavat lapsen kasvuympäristön.

Kiireinen, vaativa ja ärsykkeitä täynnä oleva kulttuurimme aiheuttaa haasteita aivojen ja taitojen kehitykselle.

Lapsen ja hänen aivojensa kehitystä tukevat terveelliset elämäntavat eli monipuolinen ravinto, liikunta ja riittävä uni. Lisäksi vaikutusta on muun muassa ruutuajalla ja perheen tunneilmapiirillä.

Nuoren kehittyviä aivoja on suojeltava myös päihteiltä, sillä nuoren aivot ovat hyvin herkät esimerkiksi alkoholin aiheuttamille vaurioille. Nuoren aivot myös kehittävät aikuista helpommin riippuvuuden päihteisiin.

– Nämä ovat kaikki vanhempien hyppysissä. Mitään taikabuusteja en ole kohdannut. Kun perusasiat ovat kunnossa ja lapsella on hyvä ja turvallinen olla, lapsi pystyy kehittymään täyteen potentiaaliinsa.

Nykyinen kiireinen, vaativa sekä ärsykkeitä täynnä oleva kulttuurimme aiheuttaa haasteita aivojen ja taitojen kehitykselle. Myös perheiden monenlainen pahoinvointi, kuten päihteiden käyttö ja väkivalta tai sen uhka voivat aiheuttaa haittaa aivojen kehitykselle.

Tuomo Aro jakaa ongelmat kahteen kategoriaan. On asioita, jotka ovat harvinaisia perheissä, mutta niiden seuraukset ovat hyvin suuria. Esimerkiksi traumaattinen kasvuympäristö, jossa on väkivaltaa tai sen uhkaa tai hyväksikäyttöä tai lapsi joutuu systemaattisesti kiusatuksi, lisää esimerkiksi mielenterveysongelmien riskiä.

– Sitten on asioita, joiden vaikutus on pientä, mutta ne koskevat monia perheitä. Tällaisia ovat esimerkiksi ruutuaika ja sen kääntöpuolena liikkumattomuus sekä vähäinen uni.

Liiallisen ruutuajan vaikutukset ­lasten aivojen kehitykselle ovat kiistattomat. Se vähentää leikkiä ja kasvokkaista vuorovaikutusta, jotka ovat kriittisiä aivojen kehitykselle, ja voi siksi vaikuttaa esimerkiksi kielen oppimiseen, keskittymiskykyyn ja tunteiden säätelyyn, tai aiheuttaa jopa muutoksia aivojen rakenteessa.

Aro muistuttaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruutuaikasuositukset ovat hyvät ja niitä kannattaa noudattaa. Alle kaksivuotiaille ruutuaikaa ei suositella lainkaan. Alle 10-vuotiaille suositus on enintään tunti päivässä.

– Digitaalinen viihde on ihan kiva suola lasten elämään, mutta kohtuudella. Kun vanhemmat kontrolloivat lasten ruutuaikaa siten, että se pysyy suosituksissa, ei siitä tarvitse stressata sen enempää.

Lapsille ja nuorille sosiaalinen media on perheen, koulun ja kavereiden lisäksi keskeinen tietolähde. Algoritmit räätälöivät sisältöä käyttäjän mukaan, joten kulutetulla sisällöllä on suuri merkitys.

Määrän lisäksi merkitystä on sillä, mitä laitteilla tehdään ja minkälaista sisältöä kulutetaan. Älylaitteiden sovelluksista ja videopeleistä voi olla myös paljon hyötyä lapsen kehitykselle.

– Laitteet tuottavat viihdettä ja iloa. Ne mahdollistavat pääsyn kaikkeen ­tietoon maailmassa ja voivat tarjota positiivisia kokemuksia. Tietokonepeleistä on näyttöä, että ne kehittävät niitä älyllisiä toimintoja, mitä peleissä tarvitaan. Englannin kieltäkin niistä opitaan. Siksi nykynuorilla on hyvät englannin kielen taidot.

Nuoren aivot tavoittelevat nopeaa mielihyvää ja palkintoa, minkä vuoksi ne ovat alttiit sosiaalisen median houkutuksille. Sovellusten koukuttavuus perustuu siihen, että ne tarjoavat jatkuvasti uutta, yllättävää ja tunteisiin vetoavaa sisältöä. Algoritmit räätälöivät sisältöä käyttäjän mukaan, joten kulutetulla sisällöllä on suuri merkitys.

Aron mukaan somesisällöt voivat muokata lapsen ja nuoren ajattelua ja asennemaailmaa hyvinkin voimakkaasti.

– Me kaikki muodostamme ajattelu- ja asennemaailman sen pohjalta, mitä tietoa saamme. Lapsille tai nuorille sosiaalinen media on perheen, koulun ja kavereiden lisäksi keskeinen ­tietolähde, josta he saavat esimerkiksi uutisensa. Totta kai se vaikuttaa siihen, mitä lapset ja nuoret uskovat eri asioista ja maailman tilasta.

Lapset ja nuoret kohtaavat verkossa monenlaista sisältöä, myös vihapuhetta ja väkivaltaa. Jotkut ovat alttiimpia haitallisen sisällön vaikutuksille kuin toiset. Äärimmäisissä tapauksissa lapsi tai nuori saattaa alkaa vihata erilaisuutta tai jopa radikalisoitua.

Aron mukaan tällöin kyse ei ole ­pelkästään haitallisesta sisällöstä ja sen vaikutuksesta aivoihin. Usein taustalla on muitakin tekijöitä.

– Nuoret, jotka tuntevat esimerkiksi ulkopuolisuutta, saattavat löytää verkosta selitysmallin omalle tilanteelleen tai virtuaaliryhmän, johon tuntee kuuluvansa. Siitä voi muodostua jonkinlainen identiteetti.
Aro neuvoo olemaan kiinnostunut lasten ja nuorten somenkäytöstä samalla tavalla kuin kaveripiiristäkin.

– Olisi hyvä olla tietoinen siitä, mitä lapsi älylaitteilla tekee ja minkälainen somefiidi hänellä on. Vuosien varrella on hyvä käydä yhdessä läpi, minkälaisia sovelluksia laitteisiin on ladattu ja minkälainen sisältö lasta tai nuorta kiinnostaa.

Lähteenä käytetty haastattelun lisäksi MLL:n artikkeleita Nuoren aivojen kehitys ja Varhaisten kokemusten vaikutus aivojen kehitykseen sekä Aivosäätiön Digiaika ja aivot -artikkelia.

Laadukas journalismi ei synny itsestään

Toivottavasti pidit tästä jutusta! Sait lukea sen ilmaiseksi tukitilaajiemme ansiosta. Tilaamalla Lapsen Maailman mahdollistat luotettavan ja laadukkaan sisältömme jatkossakin. Tukitilaus maksaa vain viisi euroa kuukaudessa. Tilaajanamme saat Lapsen Maailma -lehden kotiisi kannettuna.