Monikulttuurinen ero voi olla monimutkainen
Kommunikoinnin pulmat, yksinäisyyden kokemukset, läheisyyteen ja seksuaalisuuteen liittyvät erilaiset tarpeet ja parisuhteiden haasteet ovat paljolti samoja riippumatta siitä, onko suhde yksi- vai monikulttuurinen.
Monikulttuuristen perheiden eroissa on kuitenkin usein myös omat erityispiirteensä. Eron vuoksi koettu häpeä on joissain kulttuureissa suuri, ja ero voi tuntua jopa mahdottomalta. Eri kulttuureissa on myös erilaisia käsityksiä siitä, kenelle lapset eroon jälkeen kuuluvat.
Ensi- ja turvakotien liitto (ensijaturvakotienliitto.fi) ja Kaapatut lapset ry (ensijaturvakotienliitto.fi) tekivät tammi–helmikuussa monikulttuurisille perheille osoitetun kyselyn erotilanteista. Siihen vastasi 71 monikulttuurisesta liitosta eronnutta isää ja äitiä.
Tutkimuksessa pidettiin monikulttuurisina perheitä, joissa vanhemmat ovat syntyneet eri maissa tai edustavat eri kulttuureja. Vanhemmat ovat myös voineet syntyä samassa maassa ja muuttaa sittemmin Suomeen.
Lähes puolet vastaajista koki vanhempien välisen yhteistyön sujuvan eron jälkeen erittäin huonosti: syitä olivat mm. luottamuspula ja lapsen asemaa koskevat erimielisyydet. Tällöin vanhemmat toimivat usein omavaltaisesti lapsia koskevissa asioissa, Ensi- ja turvakotien liiton tiedotteessa todetaan.
Eron jälkeen on tärkeää tukea lapsen identiteettiä.
Ilman riittävää ja oikea-aikaista apua välien kiristyminen voi johtaa lapsikaappaukseen. Riskiä kasvattaa toisen vanhemman kokemus siitä, ettei hän voi vaikuttaa lapsen asioihin nykyisessä asuinmaassaan.
Vanhempien välisen yhteistyön mahdollistumiseen tarvitaan nykyistä aktiivisempia tukitoimia yhteiskunnalta ja perhetyön ammattilaisilta. Näin turvataan lapsen oikeus turvalliseen elämään, toteaa Kaapatut Lapset ry:n suunnittelija Hillamaria Tuomi.
Kyselyyn vastanneet olivat saaneet tulkkipalveluita vaihtelevasti. Harvinaista ei ollut sekään, että eroavan pariskunnan toinen osapuoli päätyi toimimaan toisen osapuolen tulkkina.
Kielen tulkkauksen lisäksi saatetaan tarvita kulttuuritulkkausta, jossa työntekijä selittää vanhemmille suomalaisia periaatteita, lakeja ja palveluita. Pohjoismainen ajatus vanhempien tasavertaisesta asemasta ja yhteistyövanhemmuudesta eron jälkeen ei välttämättä ole kaikille tuttu.
Kaikki monikulttuuriset parit eivät kokeneet kulttuuriin liittyvien kysymysten juuri vaikuttaneen eroon. Ammattiauttajan tulisikin aina erotilanteessa kysyä, kokeeko vanhempi itse kulttuurin vaikuttavan asioista sopimiseen.
Eron jälkeen on tärkeää tukea lapsen identiteettiä. Tämä edellyttää, että vanhemmat tukevat ja arvostavat toistensa kulttuurisia taustoja eron jälkeenkin. Erityisen tärkeää positiivinen suhtautuminen toiseen kieleen ja kulttuuriin on silloin, kun niihin kohdistuu ennakkoluuloja, joista myös lapsi voi kärsiä.
Kyselyyn vastanneet pitivät yleensä lapsen kulttuuri-identiteetin tukemista tärkeänä ja olivat löytäneet siihen useita keinoja. Lapsen identiteettiä tuettiin esim. käymällä tämän kanssa monikulttuurisissa tapahtumissa, tarjoamalla toiseen kulttuuriin liittyviä ruokia ja tukemalla lapsen kielitaidon kehittymistä.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)