Miten arvioidaan lapsen kyky päättää hoidoistaan?
high angle view of pediatrician litening childs breath with stethoscope while he lying in bed
Alaikäisen itsemääräämisoikeutta koskevia säännöksiä on arvosteltu koko potilaslain voimassaolon ajan, 1990-luvun alusta lähtien. Milloin alaikäinen on kykenevä tekemään näin suuria päätöksiä, ja miten päätöksentekokyky arvioidaan? Terveydenhuollon ammattilaiset ovat moittineet arviointitapoja sattumanvaraisiksi ja intuitiivisiksi.
Lapsen kyvyn päättää omista hoidoistaan arvioi yleensä lääkäri. Kirsi Pollarin väitöstutkimuksen kyselyyn osallistuneiden lääkäreiden vastauksista näkyy, että laki antaa terveydenhuollon ammattilaisille asiassa paljon harkintavaltaa mutta hyvin vähän työkaluja tilanteiden oikeudellisen puolen pohdintaan.
Yli kolmasosa kyselyyn vastanneista valitsi epäselvän lainsäädännön ja puutteellisen viranomaisohjeistuksen asiaksi, joka vaikeuttaa alaikäisten itsemääräämisoikeuden arviointia. Vain noin kolmannes piti potilaslain alaikäisiä koskevia säännöksiä ylipäätään tarpeellisina.
Syksyllä 2016 tehtyyn sähköiseen kyselyyn vastasi 175 lääkäriä. Pollarin väitös Lapsipotilaan päätöksentekokyky ja sen arviointi tarkastettiin Lapin yliopistossa joulukuussa.
Pollarin mukaan ei ole olemassa yhtä yksittäistä tekijää, joka ratkaisisi lapsipotilaan kyvyn tehdä itseään koskevia hoitopäätöksiä. Kyse ei siis ole pelkästään lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista kuten iästä, kognitiivisista kyvyistä tai elämänkokemuksesta.
Kyse on lapsen parhaaseen tähtäävästä prosessista, jossa olennaista on ammattilaisen kyky kohdata lapsi ja olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Lasten kanssa työskentelyyn liittyvä ammattitaito ja kokemus ovat sitä tärkeämpiä, mitä vakavammasta sairaudesta on kysymys.
On tärkeää osata olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa.
Asioita on kerrottava ymmärrettävästi, ja arviointiprosessissa tulisi aina olla mahdollisuus tarkistaa, onko lapsi ymmärtänyt saamansa tiedon oikein.
Pollari korostaa, että osallisuus ja itsemääräämisoikeus eivät ole sama asia: vaikkei lapselle voitaisikaan antaa täyttä päätösvaltaa, hänet voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon, ja hänelle voidaan antaa osittaisia hoitoa koskevia valinnanmahdollisuuksia.
Osallisuuden vahvistuminen palvelee sekä hoidon että lapsen tulevaisuuden päämääriä. Lapsen oikeus osallisuuteen tulisikin nähdä terveydenhuollossa paljon laajempana kuin vain päätöksentekokykyyn liittyvänä kysymyksenä. Kyselyn perusteella lapsipotilaan osallisuusoikeudella näyttäisi olevan vahva kannatus myös terveydenhuollossa.
Tutkimuksessa painottuu myös huoltajan rooli. Vaikka lapsi olisikin hoitonsa suhteen päätöksentekokykyinen, huoltajan kasvatusvastuu ja velvollisuudet asettavat rajoja alaikäisen itsemääräämisoikeudelle.
Kirsi Pollari työskentelee erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa tehtäväalueen lapsen oikeudet, vammaisten lasten oikeudet sekä lasten terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset.
Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,
että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.
Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.
Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.
