Mitä me voimme tehdä paremmin?
Kuuntele pääkirjoitus!
Lukija: Ulla Siimes
Lastensuojelun tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulaissa todetaan, että lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan havaittuihin ongelmiin riittävän ajoissa.
Lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat 1,3 miljardia euroa vuodessa (julkari.fi). Tästä lähes 75 prosenttia käytetään sijaishuollon kustannuksiin.
On selvää, että kaikille sijaishuoltoa tarvitseville lapsille on taattava laadukkaat ja turvalliset palvelut. Samalla tulee kuitenkin pohtia, miten paljon vaikuttavampaa olisi, jos lasta ja perhettä autettaisiin niin varhaisessa vaiheessa, ettei sijaishuoltoa tarvita.
Tiedämme, että ennaltaehkäisevä työ on avain lastensuojelun kustannusten hallintaan. Varhaisen vaiheen tuki – kuten riittävän toimeentulon turvaaminen, vanhemmuustaitojen vahvistaminen ja esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tarjoaminen – voi estää monia ongelmia ennen kuin ne paisuvat kriiseiksi.
Investoinnit varhaiseen tukeen eivät tuo nopeita tuloksia, mutta tulokset ovat kiistattomia. Kun lapsille ja perheille tarjotaan tukea ajoissa, voivat perheet selviytyä haasteistaan paremmin ja lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle vähentyä.
Vaikutus ei rajoitu vain rahaan: pitkällä aikajänteellä hyvinvointi yhteiskunnassamme lisääntyy ja syrjäytyminen vähentyy.
”Lapsen elämässä yksi vaalikausi on pitkä aika.”
Politiikassa päätöksiä tarkastellaan yleensä vaalikausittain. Sitoutuminen vaalikaudet ylittävään kehittämiseen on vaikeaa, mikä tekee pitkäjänteisistä toimista, kuten panostuksesta ennaltaehkäiseviin lastensuojelutoimiin, vaikeita. Investoinnit, jotka pienentäisivät lastensuojelun kustannuksia pitkällä aikavälillä ja parantaisivat lasten ja perheiden elämänlaatua, eivät sovi budjettivuoden ja vaalikauden kireisiin puitteisiin.
Näkökulman muutos vaatii päättäjiltä rohkeutta ja kaukonäköisyyttä, mutta myös painetta ja tukea meiltä kansalaisilta. Kun poliittinen järjestelmä asettaa haasteita pitkäjänteiselle päätöksenteolle, meidän tulee vaatia päättäjiltä rohkeutta investoida lapsiin.
Lyhytnäköisyys päätöksenteossa ei ole vain taloudellinen ongelma. Se on inhimillinen ja eettinen epäonnistuminen.
Lapsen elämässä yksi vaalikausi on pitkä aika. Siksi ”mitä tämä maksaa” -kysymyksen sijaan pitäisi kysyä ”mitä me voimme tehdä paremmin”.
Ps.
Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton Anna ääni lapselle -kampanjaan (lskl.fi)!
Ulla Siimes on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja ja Lapsen Maailman päätoimittaja.
Kommentit (2)