Mistä tukea nuorelle isälle?
Isyys ja perhe merkitsevät miehen identiteetille nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Se on erittäin hyvä asia, ja siksi on tärkeää selvittää, miten aktiivista isyyttä parhaiten edistetään ja tuetaan. Juuri tähän Marko Lähteenmäki väitöstutkimuksellaan (utupub.fi) pyrkii.
Lähteenmäen tutkimat vauva- ja leikki-ikäisten lasten isät tukeutuvat lapsen hoitoon, kasvatukseen ja arjen askareisiin liittyvissä kysymyksissä lähipiiriinsä, erityisesti lapsen isovanhempiin. Isovanhempien merkitys ensisijaisena tuen lähteenä korostui nuoremmilla eli alle kolmekymppisillä ja esikoisperheen isillä.
Myös vertaistukea pidettiin tärkeänä. Viralliseen tukeen, eli yhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen tarjoamiin perhepalveluihin sen sijaan turvautui vain harva.
Lähteenmäki tutki isien varhaista vanhemmuutta saman talouden ydin- ja uusperheissä. Tutkimusaineistonaan hän käytti osaa vuonna 2007 käynnistyneen Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimuksen (utu.fi) materiaalista. Kyseinen tutkimus perustuu lähes 1 800 varsinaissuomalaiselta perheeltä kerättyyn tietoon.
Isien välinen vertaistuki oli tärkeimmillään lapsen vauvaiän lopulla: ilmeisesti isät tarvitsivat hieman kypsyttelyaikaa, ennen kuin olivat valmiita keskustelemaan vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon liittyvistä asioista toisten isien, esim. työkavereidensa kanssa.
Harva isä tukeutuu yhteiskunnan tai kansalaisjärjestöjen perhepalveluihin.
Vauvaiän lopulla yli puolet isistä toivoi vertaistuen kehittämistä. Mitä korkeampi isän ammatillinen asema oli, sitä vähemmän hän painotti vertaistuen kehittämisen merkitystä. Vertaistuen tarve laski lapsen kolmanteen ikävuoteen mennessä.
Perheen ulkopuolisen tuen tarve vaihteli yleensäkin isän sosioekonomisen taustan mukaan: korkeampaa sosioekonomista asemaa edustavilla isillä tuen tarve oli muita pienempi. Lähteenmäki tarjoaa havainnoille kaksi selitystä. Ehkä isillä on jo valmiiksi käytössään niin paljon resursseja, ettei lisätukea tarvita. Tai sitten korkean ammatillisen statuksen omaavat isät ovat siinä määrin työelämään suuntautuneita, että isyyteen liittyvät kysymykset jäävät uran varjoon.
Mukana oli myös pieni joukko isiä, jotka kokivat tarvitsevansa tukea, mutta joilla ei ollut ketään, johon turvautua. Yllättävää kyllä, isien erilaiset sosiaaliset taustat eivät olleet yhteydessä kokemukseen tuen puuttumisesta kokonaan.
Sosioekonomisten tekijöiden yhteys isien tuen tarpeisiin voi Lähteenmäen mukaan johtua tukiverkostojen eroista. Toisaalta erot korkeamman ja matalamman ammattiaseman isien välillä voivat johtua myös erityyppisten työpaikkojen erilaisista mahdollisuuksista joustaa pikkulapsiperheen arjen vaatimusten edessä.
Väitöskirja Keneen tukeutua isäksi tultua? Pitkittäistutkimus isien ensisijaisista tuen lähteistä ja vertaistuen tarpeesta lapsen ensimmäisinä ikävuosina tarkastettiin Turun yliopistossa marraskuussa.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)