Sisarusväkivalta ei ole lasten leikkiä
Missä vaiheessa sisarusten välinen tavallinen nahistelu muuttuu sisarusväkivallaksi?
Eron tekeminen ei ole helppoa, ja vanhempien suhtautuminen lastenhuoneen tappeluihin sisarussuhteen luonnollisena osana sumentaa rajaa entisestään. Ilmaisulla ”pojat on poikia” kuitataan tilanteita, joihin pitäisi puuttua.
Heidi Yli-Kivistö määrittelee tutkielmassaan tyypilliseksi sisarusväkivallaksi lievän fyysisen väkivallan, henkisen väkivallan ja kiusaamisen. Vakavassa sisarusväkivallassa on käytetty jonkinlaista asetta tai tuotettu uhrille vakavahko vamma, kuten iso mustelma tai musta silmä. Vakavimmillaan seurauksena voi olla luunmurtuma tai sisäinen vamma.
Yli-Kivistö selvitti gradussaan mm. sitä, miten perheen ominaisuudet liittyvät tyypillisen ja vakavan sisarusväkivallan kokemiseen. Tutkimusaineistona hän käytti vuoden 2013 Lapsiuhritutkimusta, johon vastasi yhteensä 11 364 peruskoulun 6.- ja 9.-luokkaa käyvää nuorta.
Joukosta poimittiin erilleen sisarussuhteen omaavat n. 10 000 vastaajaa. Heistä reilu neljännes kertoi kokeneensa fyysistä tai henkistä sisarusväkivaltaa 12 viime kuukauden aikana.
Vakavaa sisarusväkivaltaa kokeneista n. 800 nuoresta valtaosa kertoi sisaruksen potkineen tai lyöneen nyrkillä tai jollakin esineellä. Lähes joka viides raportoi sisaruksen kuristaneen.
Vakavaa väkivaltaa kokeneista joka kymmenes oli saanut jonkin vamman. Niistä yleisimpiä olivat iso mustelma, haava tai musta silmä. Tätä vakavampia vammoja oli saanut alle 2 % vastaajista. Sisarusväkivallan muuttuessa vakavampaan suuntaan myös tekojen määrä kasvoi.
Sisarusväkivalta toimii kahteen suuntaan: voimakkain yksittäinen väkivallan kokemista ennustava tekijä oli kokijan itsensä käyttämä väkivalta omaa sisarusta kohtaan.
Tyttöjen väkivaltariski näytti olevan selvästi poikia suurempi. Havainto voi Yli-Kivistön mukaan johtua ainakin osittain siitä, etteivät pojat raportoi kokemaansa sisarusväkivaltaa yhtä helposti kuin tytöt.
Sisarusten välinen väkivalta näyttäisi liittyvän perheen taloudelliseen tilanteeseen ja vanhempien ja lasten väliseen emotionaaliseen etäisyyteen.
Mitä vakavampaa väkivaltaa sisarussuhteessa esiintyi, sitä heikommaksi perheen taloudellinen tilanne koettiin. Vanhempien työllisyystilanne ei kuitenkaan ollut yhteydessä väkivallan ilmenemiseen.
Vaikeus puhua vanhemmille omista asioita lisäsi voimakkaasti väkivallan todennäköisyyttä: kyvyttömyys puhua vanhemmille ”harvoin tai ei koskaan” kaksinkertaisti todennäköisyyden kokea tyypillistä sisarusväkivaltaa ja lähes nelinkertaisti vakavan väkivallan todennäköisyyden.
Yli-Kivistön Jyväskylän yliopistolle tekemä pro-gradu -tutkielma Sisarusväkivalta kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa: perhekontekstin yhteys väkivallan kokemuksiin voitti Nuorisotutkimusseuran vuoden 2020 gradupalkinnon.
Tilaa Lapsen Maailma – tue Lastensuojelun Keskusliiton työtä – vain 29 e!
Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Voit tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa tilaamalla lehden itsellesi, työyhteisöllesi tai lahjaksi. Näppärän digitilauksen saat puoleksi vuodeksi vain 29 eurolla, ja kestotilaus maksaa 69 € vuodessa.
Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.
TILAA LEHTI
